Korjaus voittajista!

Heh heh, jopas olin näppärä, kun arvoin voittajaksi nimimerkin, joka ei ole edes kommentoinut....

Mistä lie nappasin tuon nimimerkin mukaan arvontaan. Vaihdan oikean nimen ed. postaukseen.

Joten arvotaan uusi voittaja tilalle, Nina ja Kruunu Vuokko ovat ja pysyvät siementen voittajina.

No niin, onni suosi Gittaa :) :)  Laitapa osoitteesi tuonne sähköpostiini.

Anteeksi sekaannus!

Kaunista syksyä!

Syksy etenee vääjäämättä ja kesä on lopullisesti ohi. Eihän me sille mitään voida, mutta ihaillaan sen sijaan näitä syksyn upeita värejä!
Minä en ole koskaan ollut syysihminen, mutta täytyy myöntää, että silmä lepää näissä väreissä :) Ihminen voi näköjään muuttua.

Nyt on pakko olla itseensä tyytyväinen. Olen nimittäin väsännyt tänään ihka ensimmäisen kranssini. Eihän siitä kovin hääppöinen tullut, mutta kelpaa minulle. Pihalta löytyi yllin kyllin materiaalia. Enempi olis saanut olla tavaraa sivuilla, mutta ilta alkoi painaa päälle ja sormia palella ulkona.

Samaten laitoin tänään pikkusen syysistutuksia, nämä on koivun kannon päässä ja portaiden viereen tuli callunaa molemmin puolin purkkeihin. En raaski syksyisin haaskata rahaa istutuksiin, ostan mieluummin sitten keväällä jonkun pensaan silläkin rahalla.

 Upeat värit tässä kolmen sävyn callunassa.

Kannatta vierailla puutarhasta innostuneen ystävän luona. Sain tällaisen ihanan "ylijäämä" betonityön häneltä. Miten mielelläni otinkaan tämän vastaan...

Pikkusen kesän loppumisen tuskaa lieventää nämä kesäkukat, jotka kukkivat vielä täysillä. Leijonankidat kukoistavat komeina, samoin keijunmekot, maurinmalvat ja monet muut.

Minä päätin järjestää sellaset pikkuset YLLÄTYSarpajaiset viime postauksen kommentoijien kesken ja lahjoittaa kolmelle voittajalle Maurinmalvan siemeniä. Ja onnelliset (mistäs minä sen tiedän) voittajat ovat :
KruunuVuokko
Gitta (voittajan nimi vaihdettu tekemäni virheen takia) 
Nina
Laittakaapa yhteystietonne tuonne sähköpostiini, niin saatte pikku palkintonne. Kiitos kaikille kommentoijille ja ihanaa viikon alkua!!

Syyskuu näyttää punaiselta

Hellurei!
Hengissä ollaan, vaikka mitään ei näy eikä kuulu!
Töiden aloitus on ilmeisesti vienyt kaikki mehut ja onhan sitä aina jotain pientä puuhaakin, niin sisällä, kuin ulkonakin.
Pihalla olen jo alotellut hissuksiin kukkavarsien siivousta ja muita s y y s t ö i t ä.
Olen jopa antanut syyslannotetta kasveille, jes hyvä minä! Tahtoo unohtua ja sitten onkin jo liian myöhä.
Kuvailin vähän pihalla ja kuten otsikkokin kertoo, meillä on aika punertavaa kaikkialla, mitä nyt keltaista siellä täällä.

Maurinkiiltomalva on ollut jo vuosia suosikkini, eikä sen hehku ole laantunut vieläkään.

Tätä 1-vuotista kasvia on helppo kasvattaa siemenistä. Minulla oli siementänyt itsestään ja keväällä alkoi kasvaa hyvissä ajoin ja nyt huitelee pisimmät varmasti 2,5 metrissä! Purkissa kasvatetut kasvaa hillitymmin ja ovat nyt noin reilussa metrissä.

Koreakärsämöä putkahtelee sieltä täältä, siemenkasvatuksia nämäkin muutaman vuoden takaa.

Ärtsyn värinen leijonankita kasvoi siemenistä. Mielenkiinnolla aina odottaa, minkä väriä tällä kertaa mahtaa tulla.

Pakkasöitä ei ole vielä ollut, koska ahkeraliisa on täydessä kukassa. Se taitaa olla melko arka kylmälle?

Verenpisaran ostin kesällä, kun oli niin komiat kukat. Pakko kai se on yrittää talvettaa, vaikka melkein jo tietää miten käy, kun ei ole kunnon olosuhteita.

Samettikukka Disco Red on taas yksi vaikeasti kuvattavan värinen. Lehdet on sinertävät ja kukka ruskehtavan punainen. Matala lajike, jota kasvatan vissiin joka vuosi :) siemenet vaan talteen.

Reunuspäivänkakkara on loppukesän ja alkusyksyn kukkija. Sitä putkahtelee aina vähän sinne ja tänne, yleensä penkin ulkopuolelle tai lähettyville :)

Haisteleekohan Nappi mamman kukkasia, vai liekö saanut vainun jostain muusta ihanasta tuoksusta?

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA PUUTARHAYSTÄVÄT!

Toivottelee Nappi ja Maatuska

Kesäkukkia, olkaa hyvä!

Lueskelin tuossa muutamaa blogia ja melkein kaikissa oli jo niin syksyiset tunnelmat ja ajatukset.

Ei vaivuta synkkyyteen, vaan katsellaan meidän pihan kesäkukkia!

Omat kasvatukset on olleet heikoimpia miesmuistiin. Yritin keväällä jopa seurata kuun vaiheita kylvöhommissa, mutta eipä tuntunut siitäkään olleen apua.

Ahkeraliisaa kokeilin kasvattaa ensimmäistä kertaa. Nämä punaiset on olleet terhakoita ja kukkivat nyt lopultakin joten kuten. Kasvatusvaiheessa tuli ilmeisesti virheitä, kun taimet kasvoivat hyvin, mutta kukkia ei ole ilmestynyt kaikkiin vieläkään!

Keijunmekot ei petä! Omat siemenet on hyviä itämään ja tänä keväänä kylvin maltillisen määrän, kun ei raaski koulinta vaiheessa heittää yhtään tainta hukkaan.

Muutaman vuoden taon jälkeen piti kylvää kääpiösammareita. Näiden alut on aina niin surkeita luikkuja, tuntuu ettei niistä ikinä tule mitään. Vaan kasvoivat ne ja nyt me pojat kukitaan :)

Maurin kiiltomalva on kestosuosikkini kesäkukista. Näyttävä ja kauan kukkiva.

 "Keitä te ootte te nuoret miehet, kun en mä tunne teitä"...?

Olen saanut siemenet kiertävän siemenkirjeen kautta. Luulin näiden olevan kirjoperhoskukkaa eli köyhänmiehen orkideaa, mutta googlauksen perusteella eivät näytäkään siltä. Tunnistaako kukaan?

Joka tapauksessa rentoa ja roikkuvaa, ehdottomasti amppelikasvi.

Samaan amppeliin olin näköjään tukkinut tämänkin oudon kukan taimen. Värit ei mätsää sitten pätkääkään, lähes kakofoninen tunnelma, mutta voihan nuita ihailla vuoron perään.

Tähän petuniaan olen tykästynyt värinsä puolesta ja olen ottanut siemeniä talteen. Nytkin jätin muutaman siemenkodan kypsymään.

Siinäpä oli omat kasvatukset. 

Seuraavat kukat on ostettu taimitarhalta. Muuten en olis varmaan ostanut yhtään, mutta meillä oli tyttären kihlajaiset heinäkuun alussa, niin oli pakko pikkusen peittää mustia kohtia penkeissä.

 Joku timanttikukka. Siis niin surkia valinta tälle kesälle, on nimittäin auki vain auringon paisteella :/
Onneks kihlajaispäivänä paistoi aurinko kilpaa näiden kanssa :D

Vanillasammari on myös nättiä ja kukkii ahkerasti. Kuva on otettu kuukausi sitten, nyt ovat jo isoja puskia.

Näistä pikkuneilikoista on tullut mun suosikkeja! Kukkia riittää ja riittää ja eivät ihan säikähdä sateista. Värikin on just passeli.

Kuva on huono, otettu kassista, missä toin taimia. Nämä vähän isommat neilikatkin on tullut mieluisiksi. Kestävät Suomen vetisiä kesiä yllättävän hyvin. Petuniat olis jo märäntyneet samassa paikassa täysin piloille.

Tässä vähän piristystä loppuviikolle! Minäpä lähenkin huomenna puutarhakavereiden kanssa katsomaan yhtä pihaa ja tutustumaan uuteen ihmiseen. Puhutaan "puutarhaa" ja nautitaan.