12.5.2016

Mustaakin mustempi toukokuu

Synkät pilvet liikkuvat taivaalla ja niin myös mielessä!
En tiedä miten teidän pihanne ovat kärsineet talven aikana, mutta yleisesti kuulostaa, että tuhoja on tullut ja paljon.
Meillä on niin murheellista katsottavaa pihalla, ettei tosikaan. Koivunkanto penkin käänsin eilen ylös ja putsasin mm. märäntyneistä syysmaksaruohon juurakoista.
Monet sanovat ettei kannata hätäillä perennoiden ylöskaivamisen suhteen, mutta kyllä sitä omat kasvinsa tuntee. Kun käänsin lapiolla penkkiä, niin lemahti mädältä, samoin kuin ennen vanhaan, kun perunamaalla sattui mädäntynyt peruna vastaan.

Etupihan penkki tänään, vihreää edustaa jalopähkämö.
Alla kuva joka on otettu viime vuonna 9.5. Viime vuonna kevät oli myöhässä ainakin 2-3 viikkoa! Ei edes yhtään narsissia ole noussut tänä keväänä tähän.
Edes vuorenkilvet, nuo sitkeät sissit olivat mustaa liejua. Harmi kun jäi kuva ottamatta siitä hävityksestä. Tässä on paikka haravoituna ja maakin kuivahtanut. Uskon että jäljelle on jäänyt vielä kunnon juurakoita, mistä lähtee kasvuun.

Pahoin pelkään kuunliljojen hävinneen kokonaan, samoin lupiinit, kurjenpolvet jopa maksaruohot ovat paikoitellen kuolleet. Osa kärhöistä ilmeisesti ja minun ihanat clematiskukkaiset akileijani! Melkein parku pääsee. Ja moni moni muu. 
Apeana olen kulkenut viime päivät ja tutkinut hävitystä. Onneksi uusista pensasruusuista ainakin osa on hengissä, tärkeimpänä Louise Bugnet :)

Vaan sentään onneksi on tämä nuorimmainen kasvun ihme ilostuttamassa mummua: suloinen ruskeasilmäinen Roope-poika, ikää 6 kk :)

Että näin synkeä oli postaus tällä kertaa, taidan siirtyä teidän muiden blogeihin katsomaan kasvun ihmeitä. Kaikilla ei ole voinut olla näin huono tuuri.

45 kommenttia:

  1. Aika moista uudelleen istutusta tiedossa. Meiltä kuoli ruttojuurikin! Voihan se heinäkuussa nousta vielä - paljon tuli vainaita. Mutta siinäpä on aina uuden puutarhasuunnittelun paikka, uutta yritystä kehiin vain. Toisaalta ihan uskomattomat arkajalka-kasvit ovat selvinneet. Puutarhurointi on vain niin mielenkiintoinen laji.

    Ota vain tyhjät paikat mahdollisuuksina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei tässä olla luovuttamassa ..vielä. Ostin jo yhden uuden pensasruusun, Tove Janssonin. Elämä jatkuu, pihallakin.

      Poista
  2. Ei voi olla totta, miten surullista. Lämmin halaus täältä. Hesarissakin oli eilen kirjoitus kuinka monet vuosikymmeniä kukoistaneet malvat sun muut perinnekasvit ovat tänä talvena kuolleet pihoista. Tätä talvea verrattiin 80-luvun pahoihin talviin. Mutta nyt jos ajattelemme positiivisesti kuitenkin niin pääset taimikaupoille. Jos vain omat klematiskukkaisen kylvökseni osoittautuvat oikeiksi niin lähetän kyllä sinulle niitä postissa. Harmittaa niin puolestasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitoin itsekin jo kylvöksen noista klematiskukkaisista akileijoista, joten jäädään odottamaan. Kiitos paljon tarjouksesta, otan vastaan mielelläni, ellei täällä päässä idä ja sinä onnistut.

      Poista
  3. Tätähän se on uutisten mukaan ollut monella pihalla. Mutta älä sure, uusi kausi on tulossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä, en ole tosiaankaan yksin menetysten kanssa. Katse uuteen vaan ja suunnitelmia laatimaan, kunhan tuhojen laajuus paljastuu. Odottelen vielä mm. kuunliljoja rauhassa, mutta pahoin pelkään.

      Poista
  4. No voi surkeus sentään! Meidän tontti on ylhäällä ja hyvin kuiva, sen takia olen kai säästynyt tuhoilta. Yksi pähkinäpensas ei verso, mutta se oli huonossa hapessa jo viime vuonna. Louise Odierissa taitaa viheriöidä vain yksi verso.

    Lupailin sinulle niitä jättipoimulehden taimia. Haluatko myös tellimaa? Laitapa osoitteesi riittacita@gmail.com. Voisin postitella ensi viikolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riitta, voisin ottaakin vaikka molempia. Nyt tänne mahtuu :) Laittelen postia.

      Poista
  5. Voi harmi, kun noin paljon on tuhoutunut. Minä en ole vielä kunnolla tutkinut mitä on tulossa ja mitä jää tulematta, mutta esim kuunliljojen arvelen vielä nousevan, vaikkei vielä mitään näykään. Ihana Roope! Mukavaa alkavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuunliljoja odotan vielä jonkun aikaa. Niitä ainakin aion ostaa uusia, tykkään niistä kovin.
      Samoin myös sinulle hyvää viikonloppua.

      Poista
  6. Harmi miten paljon on tuhoa ollut no siitähän on taas jatkettava. Ihana Roope poika Aurinkoista viikonloppua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmihan se on, mutta ei auta, enkä ole ainoa. Varmasti hankin jotain uuttakin ja jaan selvinneitä kasveja. Hyvää viikonloppua.

      Poista
  7. No voi harmi! On mullaki reikiä, muttei hetikää nua palio. Kakstoista vuaren sarekesän jäläkihi istutettuuhi, oon sekoottanu melekee kaikkihin hiataa mullan sekaha. Autoo ehkä vähä, ehkä ei. Ihana Roope!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiekan laittaminen ei varmasti olekaan huono juttu. Musta multa on kovin sakian tuntusta, hyvä siihen on laittaakin jotain sekaan.
      No Roopehan on ihana mummun kullanmuru, siitä ei pääse mihinkään :)

      Poista
  8. Niinpä meilläkin esimerkiksi narsissit ja jotkin kurjenpolvet ovat joko hirveän myöhässä tai sitten eivät nouse esiin ollenkaan. Ostosiemenistä viime vuonna kylvetyt valkoiset lupiinit eivät ole vielä tulleet esiin ja joitakin pensaiden pieniä pistokastaimia on kuollut.
    Jaksamista! Olen varma että iloisia yllätyksiä on vielä puutarhassasi tulossa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ostin viime vuonna uusia ihania kurjenpolvia mm. "Orion" ja "Rosanne"...mitään ei näy.
      Eihän puutarha tähän lopu, onneksi pensaat ja puut näyttää suurimmaksi osaksi selvinneen, uusista ruusupensaista meni jokunen.

      Poista
  9. Samanlaista tuhoa on nyt pihassa kuin pihassa. Tuskin se paljon lohduttaa, että kuulee muiden olevan samassa tilanteessa, mutta ainakin tietää, ettei syy tällä kertaa ola puutarhurissa, vaan luonto on tehnyt tehtävänsä.
    Omassa puutarhassani aion katsoa vielä luvatun sateen vaikutukset, jonka jälkeen ryhdyn suunnittelemaan uusia istutuksia kuolleiden tilalle.
    Herkullinen Roope-poika. Siinä on ihana ihmisen taimi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se vähän lohduttaa, kun tietää ettei itse ole aiheuttanut tuhoja. Ei muuta kuin uutta kohti, näin se menee.
      Ihana on ihmisen lapsi, ei siitä mihinkäöän pääse.

      Poista
  10. Kauhea tuho on kohdannut puutarhaasi talven aikana. Uskon, että harmittaa rankasti. Minulla narskut ovat nousseet kovin hitaasi jos lainkaan ja jouluruusu mädäntynyt kokonaan. Tulppaanit ovat myös vähän mitä ovat, ei ainakaan niin muhkuja kuin istutusvaiheessa niiden kuvittelin keväällä olevan. Muita vaurioita en juurikaan ole huomannut. Ihana tuo pikkuinen nappisilmä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmitusta helpottaa vähän, kun huomaa kuitenkin elämää löytyvän sieltä täältä. Nyt vaan jakamaan perennoja ja tekemään uutta ilmettä pihalle. Nappisilmä on mummun silmäterä, jo kolmas sellainen :)

      Poista
  11. Anonyymi5/13/2016

    Minulta hävisi nauhuksia, kaunokaiset, osa kurjenpolvista ja helmililjatkin näyttävät kadonneen. Suloinen pikkupoika. Tv Marja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harva on tainnut säästyä kokonaan tuhoilta. Toisilla vaan tuhot olivat pahemmat. Ei näy täälläkään helmililjoja. Viime vuonna nousi ekaa kertaa valkoiset, talvi vei ne ja myös vanhat siniset.

      Poista
  12. Kauhea tuo sinun tuhosi todellakin. Toivotaan, että mahdollisimman moni kasvi sieltä vielä elpyisi ja alkaisi kasvamaan. Minun kohdalleni ei onneksi sattunut sen kummempia tuhoja talven aikana, ainoastaan muutama kasvi on näköjään menehtynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saat olla onnellinen, että säästyit pahemmilta tuhoilta. Ei tämä kivaa ole ja uusien kasvattaminen siemenistä vie taas aikaa ja valmiiden kasvien ostaminen maksaa.

      Poista
  13. Voi ei :(. Ymmärrän pahan mielesi, kyllä sitä vähemmästäkin pahastuu. Jopa on kumma jos vuorenkilvetkin kuolivat :O. Puutarhaharrastus on sellaista että se tuo paljon ja ottaa myös :(. Mutta onneksi tuo pieni Roope on niin söpö, ettei muusta väliä <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vyorenkilvissä alkaa onneksi olla vähän elonmerkkejä. Pieniä lehtiä alkaa kurkistella sieltä täältä, mutta harvaksi jää aiankin tuossa etupihalla.
      Kun Roopea pitää sylissä ja katsoo hänen valloittavaa hymyään, unohtuu monet murheet.

      Poista
  14. Voi kurja! Viime talvi oli todella paha kasveille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Katselen ja tuumailen rauhassa, mitä teen. Nyt voisi olla hyvä hetki luopua osasta kukkapenkkejä ja siirtyä pensaisiin, kuten olen suunnitellutkin.

      Poista
  15. Minultakin on osa vuorenkilvistä hävinnyt, samoin osa tulppaaneista ja muista sipulikukista. Onneksi kuitenkin suurin osa perennoista näkyy nousevan. Talvi oli kyllä haasteellinen monessa paikassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kävi etupahalla todellinen kato noiden vuorenkilpien kanssa. Onneksi tuolla koivun kupeessa olevassa kohopenkissä näyttäs olevan elämää, sieltä olen vuosien saatossa levittänyt itselle ja jakanut lukemattomia alkuja muillekin.

      Poista
  16. Niin luin täällä lehdestäkin, että on talvi vienyt kasvit penkeistä.
    En ole päässyt vielä tarkemmin katselemaan omia penkkejäni, joten ei tietoa. Siellä oli ainakin paljon lunta suojana. On kyllä muutenkin ollut kaikista synkin kevät ikinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on niin raskasta muutenkin, ettei taida jaksaa miettiä kasvituhoja. Toisaalta puutarhasta saa voimaa, joten toivon ettei ainakaan kovin pahaa tuhoa ole tullut.

      Poista
  17. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  18. Voi, olen todella pahoillani puolestasi. Uskomatonta,että noin paljon sitkeiki todettuja perennoja on menehtynyt. Minulla vahinkoja näyttäisi tulleen vain ruusujen osalta.
    Onneksi ilonasi on suloinen Roope poika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Roopen hymy valloittaa ja huolet unohtuu hetkessä. Kyllä tässä selvitään, vaikka harmittaahan se toki. Niin monet kasvit olin itse kasvattanut siemenistä asti ja seurannut niiden edistymistä. Ainahan voi kasvattaa uusia, mutta ovat vasta oikeastaan kolmantena kesänä täydessä kukassa.

      Poista
  19. Piti tietenkin olla sitkeiksi todettuja. Sori.

    VastaaPoista
  20. No voi sentään, kylläpäs talvi on koetellut kasvejasi, mutta luulen ettet ole ainoa. Jos jotain hyvää tässä asiassa on, niin nyt voit hyvällä omallatunnolla ostaa uusia ihanuuksia puutarhaasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä Mari, Tove Jansson pensasruusu odottaa jo istuttamistaan. Tästä se taas lähtee ja yksivuotiset ovat kasvussa, joten ei tässä ihan ilman kukkia jäädä kuitenkaan. Löysin ilokseni uudesta Viticella kärhöstä alun :)

      Poista
  21. Meikäläisen kukkapenkeissä ei ole ihan noin totaalista tuhoa, vaikka siitä jo blogissa vaikeroin. Täälläkin on kuitenkin vähän sama tilanne, mutta odotellaan nyt sateet - sitten nähdään tarkemmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi jotain sentään on noussut täälläkin, pääsee niitä jakamaan. Toki paljon sellaisia mennyt, joita oli alunperinkin vain yksi kasvi. Vuosikausia pihassa olleita on tullut jaettua jo moniin paikkoihin, niistä on jotain jäänyt jäljelle.

      Poista
  22. Voi kurjuuksien kurjuus. :( Täälläkin on ollut runsaasti kasvituhoja. Eniten ihmettelen vanhimpien jättipoimulehti- ja kultatyräkkipöheköiden menehtymistä, olen aina luullut, että ne ainakin kestäisivät mitä vaan. Onneksi siementaimia on selviytynyt. Myös monet ruusupensaat vaikuttavat vieläkin pelottavan hiljaisilta...

    Sanotaan, että pitäisi rohkeasti kokeilla kasveja, vaikkei niille olisikaan luvattu menestystä enää sillä omalla kasvuvyöhykkeellä, mutta enpä tiedä... Luulen, että traumatisoiduin viime talven tuhoista sen verran, että jatkossa katson, että kasvit ovat suurin piirtein Lapissa asti kestävää sorttia. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin täältä hävis mm. tyräkit, olivat jo isoja ja komeita. Odottelen jos nousis vielä.
      Itse asun V:lla, mutta olen ostanut joitakin III:lle asti menestyviä. Ovat selvinneet tähän asti, mutta vielä ei tiedä esim. Pink Lovely pensashankin kohtalosta.

      Poista
  23. Voi kurjuus! Juurikin töissä oli viikolla puhetta tästä vanhojen perennojen tuhosta. Meillä ihme kyllä ei tuhoja juurikaan ole. Vaikka -30 asteen pakkaset tulivat ihan lumettomaan maahan. Ja sitten vielä se jääsade, mikä katkoi puita. Onneksi minun erikoispuuni ovat vielä niin pieniä, ettei ne kärsinee. Unkarinsireeni oli ainut, mikä repes niin, että piti hävittää kokonaan.
    Naapureilta meni kyllä terijoensalavat ja pilvikirsikat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komeaksi ehtinyt malvani ei näytä elonmerkkejä :( Meillä kärsivät Terijoen salavat edellisenä talvena tykkylumesta todella pahasti. Yksi tapitettiin!! muista katkottiin paljon oksia, ovat nyt aika muotopuolia. Harmi sun unkarinsyreeniä.

      Poista
  24. Onpa kurjaa, kun tuhot ovat noin suuret.No, vuorenkilpien luulisi ainakin toipuvan, ovat niin sitkeitä. Toivottavasti muitakin yllätyksiä vielä nousee vähän myöhässä. Olen ihmeissäni tuntenut kasvavaa kiitollisuutta, sillä omat vauriot taitavat rajoittua yhteen valkoiseen särkyneeseen sydämeen kesäkodin pihassa. Pitäisiköhän tässä uskaltautua vyöhykkeen rikkojaksi ja ostaa kokeeksi myös eteläisempiä kasveja. Tähän asti olen melko tarkkaan pitäytynyt V-vyöhykkeen kasveissa.

    VastaaPoista

Mukava kun kävit täällä:) Jätäthän viestiä käynnistäsi, arvostan sitä!
Nice have your here:) Leave comment, please!