Valkoinen karpaattienkello ei ole menestynyt parista yrityksestä huolimatta. Kohopenkkiin olen istuttanut, ei auttanut. Tämä on arka talvimärkyydelle.
Varjoliljat hävisivät molemmat, punainen ja valkoinen. Harmitus oli kova!
Kantopenkki oli keväällä -16 ihan musta, kaikki meni, vaikka on reilusti kohopenkki. Tuo maksaruoho oli mustaa haisevaa juurimönjää, syyskaunosilmä hävisi, kevätkaihonkukka, alla oleva erikoisempi siemenkasvatus akileija ym.
Keijunkukat eivät viihdy meillä, paitsi tähkäkeijunkukka. Olen ostanut monia tummalehtisiä, kuolevat aina. En tiedä miten te muut saatte ne menestymään.
Lupiinien menetystä harmistelen myös. Johtuu varmaan suurelta osin siitä, kun olivat itse siemenistä kasvatettuja ja osa kukki niin mahtavasti useampana vuonna, paitsi keltainen, joka hävis eka vuoden jälkeen.
Ritarinkannukset häviävät myös herkästi ja ne pitäisikin muistaa syksyllä jättää niille sijoilleen eikä katkoa putkivarsia avoimiksi, joista vesi pääsee sisään.
Kärhöjä on kuollut useita, tässä muutamia.
Onneksi uusi Ville de Lyon on kasvamassa :)
Mikä sitten tappoi kasveja? Pahat talvet, märkä maa jäätyi. Joskus kasvit eivät vaan viihdy, vaikka kuinka yrittää, kuten valkoinen karpaattienkello. Meillä ei ole savimaata, sekään ei ole syynä, mieluummin kuivaa.
Kärhöissä epäilen myös halpoja, pieniä markettitaimia...
Haaste: Kerro siis, mikä meni pieleen ja miksi. Esimerkkejä voi olla yksi tai useita. Tärkeintä on kerätä huomioita, jotta tänä kesänä meillä menisi paremmin. Haasta kolme seuraavaa. Jätä vastauksestasi kommentti Puutarhaelon huhtikuun Kadonneista oppia -haasteeseen, niin tiedän kerätä kaikki vinkit yhdeksi muistilistaksi.
Haaste on kiertänyt aika monessa blogissa, joten osaa haastaa ketään erityisesti, mutta jos koet tarvetta kertoa mitä olet menettänyt, niin osallistu :)
Samainen tappotalvi oli meilläkin paha, monta ihanuutta menehtyi.
VastaaPoistaTaisi riivata läpi Suomen puutarhureita sama talvi. Ei paljoa hymyilyttänyt keväällä. Jopa tarhaviljelijät kääntyivät asiakkaidensa puoleen saadakseen alkuja tyystin taimitarhalta hävinneistä kasveista.
PoistaHienoa, että vielä osallistuit haasteeseen! Julkaisin eilen koosteen ja liitin myös Selättömän puutarhurin blogi-listalle.
VastaaPoistaPaljon samoja kasveja olen myös menettänyt, mm. karpaattienkello taisi kuolla parin peräkkäisen kesän kuivuuteen, eikä keijunkukka meillä menesty ollenkaan. Haltiankukka hieman paremmin.
Kiva kun laitoit mun listalle mukaan :)
PoistaKasveja tulee ja kasveja menee, näinhän se on.
Kiva, kun vastasit haasteeseen. Harmillisen paljon menetit kasveja pahana talvena. Minä pääsin onneksi tosi vähillä menetyksillä.
VastaaPoistaIhan kaikki eivät menneet kyseisenä talvena, mutta suurin osa.
PoistaSe tappotalavi oli ihan kamala. Oon melekee näihin päivihin asti paikannu menetyksiä, ku penkiis oli monta metriä tyhyjää tilaa. Rupesin sen talaven jäläkihin lisäämähän istutettavien kasvien juurille karkiaa hiakkaa tai lecasoraa, ettei märkinäkää syksyynä vesi jäisi makaamahan tyvelle. Keijunkukat o seleviytyny aika hyvin sen ansiosta. Pari lajiketta on keskemmällä penkkiä, muut reunakasviina. Kärhöjä on hävinny itteltä kymmeniä. Onneksi moni on hengis.
VastaaPoistaNiin oli, toivottavasti ei tuu ikinä samanlaista! Tuo hiekkasysteemi taitaa ollakin ihan toimiva, sitä kannattaa kokeilla.
PoistaMinulta hävisi toissa talvena varmaan yhtä paljon kasveja kuin muilta silloin tappotalvena. Meillä ei vielä silloin ollut kovin montaa kasvia puutarhassa, joten menetyksetkään eivät kirpaisseet toisin kuin viime keväänä kukkapenkin aukkopaikkoja ihmetellessä. Valkoinen karpaattienkellokin muuten meni sinä talvena, nyt vasta muistin, että minulla on sellaista ollutkaan :D
VastaaPoistaPunalehtiset keijunkukat eivät ole oikein minullakaan menestyneet. Tänä keväänä ensimmäistä kertaa kumpikin 'Palace Purple' -keijunkukka lähti hyvävointisena kasvuun. Peittelin ne syksyllä puunlehdillä ja olikohan vielä kuusenoksakin lisäsuojana. Haltiankukille laitoin myös kuusenoksat päälle ja hyvin talvehtivat. Ilmeisesti ne vaativat vähän huolellisempaa kohtelua selvitäkseen talvesta. Ja kantapään kautta opittua on sekin, että keväällä suojaukset pitää ottaa pois vasta silloin kun maa on varmasti sula ja sää on sateinen tai edes pilvinen. Hyvin talvehtineen timjamin sain tapettua sillä kun aurinkoisella säällä poistin kuusenoksat sen päältä :D
Tappioita tulee, sille ei voi mitään. Keijunkukat on mysteeri, miten sais selviämään. Ehkä tuo peittäminen auttaa, sitäkin kikkaa täytyy kokeilla, jos vielä sorrun niitä hankkimaan.
PoistaTappotalavi meilläkin vei monia kasveja, nytkin näyttäs kärhöjä hävinneen. Lumo ruusua harmittelen eniten, ei näy juurella mittään viherrystä.
VastaaPoistaOli se semmonen talvi, ettei pahemmasta väliä! Jo heti syksystä tiesi silloin, ettei tule käymään hyvin, kun maa jäätyi paljaana ja ihan litimärkänä.
PoistaFairy maanpeiteruusu hävisi muuten minultakin, sen unohdin. Taisi yhden talven yli sinnitellä, mutta seuraava vei kokonaan.
Tappotalvi oli kyllä kamala, kasveja katosi silloin tosi paljon. Mutta eipä niitä aukkoja enää onneksi näy, on käyty useaan kertaan taimikaupoilla;)
VastaaPoistaSitä talvea muistellaan vielä pitkään! No taimikaupassa käynti helpottaa tilannetta kummasti ;)
PoistaTappotalvi vei paljon kasveja, mutta useimmat ovat rehevöityneet uudestaan. Monen hortensian juuristo säästyi ja ne pääsivät uuteen alkuun. Toivottavasti tuollaisia talvia ei enää tule.
VastaaPoistaHyvä jos edes juuristo selvisi, minulla kasvit märkäni suorastaan ja olivat mustaa mössöä juuristaan, yäk!
PoistaNo on sinulla ollut menetyksiä. Minä säästyin sillälailla silloin että katoa tuli leimuissa mutta kuollut ei mitään. Meillä tosin on aika hiekkapitoinen nämä maat.
VastaaPoistaSulla kävi suhteellisen hyvin. Meilläkin on enempi hiekkainen maa ja kasveja oli kohopenkeissäkin, mutta ei auttanut.
Poista