Tämä yksilö kasvaa takapihalla likakaivon kupeessa ties monettako vuotta. Pikkuisen väri vaihtelee, toisinaan on enemmän sinistä kukista ja toisinaan violettia
SIEMENKASVATUS:
Olen kasvattanut melkeinpä kaikki itse siemenistä, vain pari olen ostanut. Ritarinkannuksen siemenille suositellaan kylmäkäsittelyä, mutta olen saanut ne itämään myös ihan normi huoneenlämmössä. Kylmäkäsittely hoituu helpoiten kylvämällä siemenet syksyllä suoraan maahan. Omista kasveista on helppo kerätä siemenet talteen ja lisätä mieluista väriä.
Upea hempeän lilan värinen on myös siemenkasvatus muutaman vuoden takaa.
Kauniit kerratut kukat vaativat tukemista
TAIMET
Kuten muutkin taimet, nämä saavat kasvaa ruukuissa kevään ja kesän ajan. Loppukesällä taimet siirretään kasvupaikoille, suojataan aluksi liialta auringolta ja kastellaan säännöllisesti. Istuta kuitenkin ajoissa, että ehtivät juurtua.
Nämä kaikki kukkivat viime kesänä ensimmäistä kertaa. Ylimmät olivat aikamoisia hujoppeja.
KUKINTA
Onpa tainnut joku taimi kukkia jo kylvö vuonna, kun olen kylvänyt ajoissaa keväällä, mutta yleensä kukkii vasta seuraavasta vuodesta lähtien. Kukinta runsastuu vuosien myötä. Kukkien väreissä löytyy nykyään monenlaista ja silmät voivat illa vaaleat tai tummat tai jotain siltä väliltä. Kerran joku "guru" neuvoi katkaisemaan latvan, jotta saadaan tuuheampi ja matalampi kasvusto. En ole kokeillut.
Vaaleanpunaista upeutta olen kasvattanut myös pariinkin otteeseen.
Harmillisesti on hävinnyt. Taisi olla liian kuiva paikka kasvaa
KASVUPAIKKA
Aurinkoinen tai puolivarjoinen, tuore ja ravinteikas. Kastelusta ja lannoituksesta tulee siis huolehtia. Jos mahdollista, valitse mahdollisimman tuulen suojainen paikka. Suurena kasvina tarvitsee tilaa ympärilleen, joten kasvupaikkakin tulee valita oikein esim. istutusryhmän taakse, jos on monen korkuista kasvustoa.
KASVUTAPA
Ritarinkannukset kasvavat yleensä korkeiksi, mutta on olemassa myös matalakasvuisia lajeja, kuten kiinanritarinkannus ~ 50 cm sekä Magic fountain ~ 70-90 cm . Korkeat yksilöt kannattaa tukea, koska painavat kukinnot saattavat katketa, varsinkin puuskaisella tuulella ja sateella. Monta kertaa on jäänyt tukematta ja sitten harmittaa.
Kasvutapoja ja kukinnon muotoja on useita. Niin perehtynyt en ole näihin, että osaisin sanoa mikä on jalo- tai iso- tai jokin muu ritarinkannus. Tykkään ehkä eniten noista tiheistä kukinnoista.MYRKYLLISYYS
Koko kasvin sanotaan olevan (lievästi?) myrkyllinen, varsinkin siemenet ja uusi kasvusto sisältävät myrkyllisiä aineita. Kehotuksena onkin varjella lapsia ja kotieläimiä. Meillä on ollut koiria ja ritarinkannuksia vuosien ajan yhtä aikaa, samoin lastenlapsia, mutta huolellisuus ei liene pahitteeksi.
HOITO / TALVEEN VARAUTUMINEN
Omat kokemukset ovat osoittaneet, että varsinkaan vankkoja kukkavarsia ei kannata leikata syksyllä matalaksi. Varsihan on ontto ja putkimainen ja jos se leikataan, niin vesi pääsee sitä kautta juuristoon ja jäätyy sinne talven aikana ja aiheuttaa tuhoja. Kasvi todennäköisesti kuolee tai saa pahojakin vaurioita. Nykyisin jätän ritarinkannukset leikkaamatta ja taivutan kukkavarret alaspäin.
Toki on myös ohjeistusta että kannatta leikata syksyllä alas, koska on altis erilaisille sienitaudeille.
Eilen nappaamani kuva taitetusta varresta. Toivotaan että kikka toimii tälläkin kertaa.
Loppuun lisäilen vielä kuvia olevista sekä menetetyistä kasveista. Onhan noita tullut kasvatettua. Onneksi löytyy muitakin värejä kuin sinistä :)
Tämän tumman upeuden menetystä harmistelen erityisesti. Olikohan Black Knight
Aivan mielettömät kukat yhdessä kasvissa, muistaakseni ostotaimi
Siemenkasvatuksista voi tulla vaikka minkä värisiä, tämäkin oli täysi yllätysväri.
Valkoisia ritarinkannuksia olen havitellut monena vuonna. Näiden siemenet ostin joltakin yksityiseltä. Nämäkin kuolivat valitettavasti.


.jpg)


.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)


.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Upeita värejä. Ja nuo kukkien keskustatkin voivat olla noin hienoja!
VastaaPoistaNiin on, varmasti löytyy jokaiselle mieluinen väri, jos muuten tykkää näistä.
PoistaRitarinkannukset ovat ihania ja niitä minullakin on, itse kasvattamia. Piti olla matalaa lajiketta, mutta yli kaksimetrisiksi kasvoivat. Ritarinkannuksia kasvaa pohjoisessa paljon pihakarkulaisena ja muistan lapsena papalla (siis noin 60 vuotta sitten) kävimme yhdellä autiotalolla ja kuljin ritarinkannusmetsän keskellä - se oli lapselle mieleenpainuva kokemus!
VastaaPoistaNo sitten oli vääriä siemeniä pussissa. Kyllä 2 metriä ylittää jo minunkin "kipurajan", tukeminen tosi vaikeaa. Sinulle on jäänyt ihana muisto ritarinkannusmetsästä. Itse en koskaan törmännyt karkulaisiin.
PoistaKomeita ritarinkannuksia sinulla! Minusta ne ovat vaikeita kasvatettavia sekä siemenestä että valmiina taimina. Olen tapellut niiden kanssa monta monituista vuotta. Joskus olen (varmaan ihan vahingossa) saanut kasvatettua niitä siemenestä ihan kukkivaksi asti. Komeita olivat siihen asti, kunnes niihin iski härmä. Ovat ilmeisesti sen kovin alttiita saamaan. Minulla on muodostunut niihin siis vähän sellainen viha-rakkaussuhde. Mielestäni ne ovat kauniita, mutta vaikeita😂Mutta taas niitä on tänäkin keväänä toivorikkaana täällä kylvetty!
VastaaPoistaKiitos. Härmä on tosiaan helposti niihin tarttuva. Monesti leikkelen alimmat lehdet jo valmiiksi pois, heti jos näyttää kellastuvan, vievät vähemmän tilaakin. Toivotaan että saat tänä vuonna kauniisti kukkivia kasveja ja että menestyisivät muutenkin.
PoistaEttä osaavat olla kauniita! Mitä värejä! Minua ihastuttavat erityisesti vaaleat värit näissä kuvissasi.
VastaaPoistaEn ole koskaan kokeillut ritarinkannusten kasvattamista, mutta ehkä täytyy joskus yrittää. Siis todella kasvit istutetaan maahan vasta loppukesällä?
Kiitos pilvisen aamun väripiristyksestä ja mukavaa viikonloppua! :)
Kiitos Sara, väreissä löytyy monia ihanuuksia. Jos kaikki selviävät taas talvesta, niin yhdeksää erilaista ritarinkannusta on puutarhassani. Ehkäpä pidän niistä :)
PoistaVoihan ne istuttaa jo aiemminkin, varsinkin jos toivoo aikaista kukintaa. Usein tuntuu että kesäkuukin voi olla kovin kylmää aikaa ja tuulista, silloin ei taimet useinkaan mene eteenpäin, vaan jurottavat pitkiä aikoja. Keskikesällä heinäkuussakin usein vasta istutan , varsinkin perennoja maahan. Mukava kun sait piristystä ja hyvää viikonloppua sinnekin :)
Olet kasvattanut monia kauniin värisiä ritarinkannuksia. Ritarit ovat kauniita, mutta minua hieman haittaa niiden tukeminen. Pitäisi varmaan saada sopiva ryhmä ritareita, jotta ne voisi tukea yhdellä kertaa? Olen kasvattanut siemenestä valkoisia rirarinkannuksia ja varhain esikasvattamalla ne kukkivat jo samana kesänä. Siemenestä kasvattaminen sujui helposti ja pitäisi varmaan kokeilla toinenkin kerta.
VastaaPoistaKiitos Päivi :) Se tukeminen onkin niiden varjopuoli, olen itse laiska tukemaan ja se pitäisi tehdä riittävän ajoissa, että lehvästö kasvaa kauniisti tuen ympärille. Jos loppuvaiheessa kasaa kasvin "suppuun" näky ei ole kovin mieltä ylentävää. Kiva että olet onnistunut niiden kanssa ja minustakin siemenistä kasvattaminen onnistuu aika helposti.
PoistaRitarinkannukset ovat niin ihania. Minulla on niistä aika haasteellinen mielikuva, sillä lukuisista ritarinkannuksista vain pari on elossa vuodesta toiseen. Kuivuus ei niitä selvästi miellytä ja se onkin vähän haasteellista täällä saaristossa. Kosteammalla paikalla taisi vesimyyrä syödä yhden vaaleansinikukkaisen, jossa oli valkoinen keskus, sellainen näkyy tuolla kuvissasikin. Se hävisi kokonaan, samoin kuin pari ruusua sen vierestä eli luultavasti juuret syöty. Se taitaa olla lempiväri, ja kaunis murrettu punainen olisi myös mieleen. Niitä olen joskus ostanut taimina, mutta mikään ei ole menestynyt. Niistä, joissa on mustaa keskustassa, en niin välitä, ne ovat jotenkin suttuisia tai surullisia.
VastaaPoistaSinulla on haastavat olosuhteet maaperän takia ja/sekä myyrät vielä kaupanpäälle riesana. Ei ehkä paras yhdistelmä ritareita ajatellen, mutta olet löytänyt muita kivoja lajeja niiden sijaan. Tätähän se on: oikea kasvi oikeaan paikkaan, niin onnistuu. Hyvää viikonloppua!
PoistaAh, miten upeita, kauniita ja hyvän näköisiä ritareita. Minä en ole saanut, jostain kumman syystä, valkokukkaisia ritarinkannuksia koskaan menestymään. En siemenistä kasvattamalla enempää, kuin ostotaimienkaan osalta.
VastaaPoistaMinä tapaan leikata ritarit alas joka syksy, mutta ne eivät ole olleet siitä moksiskaan.
Kiitos :) Valkokukkaiset tuntuvat olevan erityisen lyhytikäisiä. Jännään nyt miten käy noiden uusien valkoisten.. Hyvä että alasleikkuu syksyisin ei ole vaikuttanut talven kestoon. Oihuimpia varsia minäkin leikkaan, mutta paksut taittelen.
PoistaOnpa kauniita, erityisesti tykkään vaaleanpunaisesta. Itselläni ritarinkannukset kuuluvat kärhöjen ohella lajeihin, joita en ole vielä uskaltanut edes kokeilla. Ehkä niidenkin aika vielä koittaa.
VastaaPoistaHei Maija :) Vaaleanpunainen oli todella mieluinen väri ja harmistelen vieläkin sen menettämistä. Nyt sitten vain "rohkaistut" kokeilemaan molempia. Kärhöissä on useita lähes "takuuvarmoja" lajikkeita, joista aloittaa. Viinikärhöt ja alppikärhöt menestyy hyvin. Liityin muuten insta seuraajaksesi juuri :)
PoistaRitarinkannukset ovat kenties ylväimpiä, jollain lailla kunnioitusta herättävimpiä kukkivia kasveja puutarhassa juuri niiden kokonsa takia. Niitä on aikoinaan minullakin ollut lipputangon ympärillä useita, mutta olen menettänyt ne ja monta muutakin kasvilajia päältä ajettavan ruohonleikkurin takia. Kasvien suojaus eläimiltä ja ihmisiltä on ollut heikkoa eikä sitä paitsi itse ehdi kaikkea huomaamaan ajoissa kun on iso piha. Uusia en enää osta vaan on minulla yksi jakotaimi salaisessa paikassa..
VastaaPoistaJust näin, niitä ne ovat! Tulee käytyä katsomassa tuon tuosta kun ovat kukassa ja imemässä muistikuviin ja samalla kameraan kuvia niistä talven varalle. Joka vuosi ilahduttaa yhtä paljon, kun näkee kasvun alkavan. Voi voi, kasvisi kokivat kovan kohtalon. Jakotaimi salaisessa paikassa, siis turvassa? Mielenkiintoista... Hyvää viikonloppua!
PoistaKiitos oivallisesti ritarinkannusjutusta! Sinulla on mahtava määrä eri värisiä ritareita. Siinä kasviryhmä, jonka olen jostain tuntemattomasta syystä ohittanut likimain kokonaan. Hauskaa, että aina löytyy uusia kokeilemisen arvoisia kasveja.
VastaaPoistaHyvää viikonloppua sinulle!
Ole hyvä 🙂 Olen monesti miettinyt, millä perusteella teemme valintamme kasveista, joita istutamme omaan puutarhaamme. Onko se väri, muoto, korkeus, kasvutapa, kukinnan pituus, lehdistö? Syitä on varmasti monia. Toisia kasveja ei vain noteeraa syystä taikka toisesta. Hyvää viikonloppua sinulle myös, kiitos.
PoistaRitarinkukat ovat kylläkin komeita niitä löytyy minun pihastani vaan aika vähän. Vaaleammat ritarinkukat ovat kuitenkin itse kylväytyneet. Tuolla keittiön pöyällä onkin pussillinen siemeniä joita ehkäpä kokeilen kohta. Saavat kuitenkin olla jääkaapissa vähän aikaa. Talvi oli aika kova ja vähäluminen joten saa nähdä mitä maassa oleville ritarinkannuksille kävi. Niitä kuitenkin pitää olla pihassa, on ne niin komeita.
VastaaPoistaToivotaan että selviävät hyvin ja saat uusiakin kasvamaan. Kyllä, niitä pitää olla pihassa minunkin mielestäni :)
PoistaAikamoisia komistuksia! Tykkään etenkin tuosta tummasta ja vaaleansinisestä. Itselläni ei tuollaisia(kaan) ole.
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaHei Maatuska, blogissani on sinulle haaste😊
VastaaPoistaKiitos🙂 käyn kurkkaamassa
Poista