30.6.2024

MARJAKUUSET korjaavat itseään

Etupihalla olevat marjakuuset ovat parikymmentä vuotiaita. Ikinä en ole niitä peitellyt talveksi tai paremminkin kevääksi. Toisinaan olen antanut keväisin lämpöistä vettä juuriston avuksi. Ovat aina pärjänneet ns. omillaan ja ovat täysin  auringossa. 

Tämän vuoden kevät muutti kaiken. Yhdessä hetkessä komeat vihreät puut muuttuivat ruskeiksi, siis totaalisesti. 

Näitä on jo fiksattu ja enimmät ruskeat otettu pois, vaikkei heti uskoisi!

Kyllä oli surullista katsoa noita ja mielessäni jo moottorisahakin käynnistyi. Päätin kuitenkin antaa niille vielä mahdollisuuden ja jäin seuraamaan. Yritin rajata ne  kaikista kuvista pois, mutta sitten ajattelin että dokumentoiva tämäkin on.



Ruskeita neulasia on aina vaan juurella, vaikka enimmät jo haravoitu keväällä pois. Olen laittanut kahvinporoja molempien juuriston ympärille ja antanut vettä.

kesäkuun loppu-24

Ja kas kummaa, niin ne vaan alkoivat korjata itseään, uusia alkuja on lähes jokapuolella. Mikä heleys! Mihin asti ne pystyvät korjaamaan itseään, jää nähtäväksi, mutta annetaan mahdollisuus ja hyvälle näyttää juuri nyt.


Olen ravistellut, nyppinyt ja kopsutellut oksia, että ovat jo melkein kaljuja paikoitellen, mutta ruskeat oli pakko saada niin vähälle kuin mahdollista. Ehkäpä heillä vielä on toivoa 💚 Saatanpa informoida syssymmällä mitä kuuluu.

Laitan tähän loppuun vielä kuvia vuosien varrelta miltä näyttivät ja edetään viime vuodesta taaksepäin.

syksyllä 2023



2018

Tänne asti ovat saaneet näköjään kasvaa vapaasti, sitten vasta olen leikannut ja muotillut niitä vaikka marjakuusten sanotaan kestävän leikkausta ja muotoilua hyvin.





Hitaasti nämä ovat kasvaneet isoiksi, vaikka paikassa mistä ostimme nämä sanottiin niiden kasvavan nopeasti 😄

Löytyykö sinulta marjakuusia ja miten ne voivat?

23.6.2024

Juhannuksen PENSASRUUSUJA

 Edellä ollaan kukinta-aikataulussa, kun monet pensasruusutkin jo kukkii. Kiertelin pihaa ja näpsin kuvia itselle muistoksi ja nyt jaan kuvat teillekin. 

Muutamat olivat vasta nupulla ja osa on vähän myöhäisempiä. 


Aloitetaan meille suomalaisille niin rakkaasta juhannusruususta

Viimeisiä kukkia menossa, on kukkinut jo lähes kaksi viikkoa.


Juhannusmorsian hempeilee


Suviruusu Poppius on runsaassa kukassa.





Sofia

Wiljamin keltaruusu aloittelee


Teresan ruusu koki keväällä voimakkaan leikkauksen, mutta on toipunut 
hyvin ja kasvattaa uutta.


Olkkalasta olen ruennut pitämään yhä enemmän. Luonnossa kukka on vaaleampi.





Iitin Tiltu tekee suuret ja voimakkaan väriset kukat.



Kempeleen kaunotar tekee pienet ja aika vaatimattomat kukat

Se kukkii piha-aidan kupeessa meille tullessa


Juhannus -24 on kohta muisto vain. Olipa rauhallista ja rentouttavaa. Ihan pikkasen tein pihahommia, ei sitä osaa olla tekemättäkään. Ruukkukukat oli kasteltava joka tapauksessa. Lupaa muuten lämmintä tulevaa viikkoa, joten sitä kohti!

20.6.2024

Puutarhamme SYREENIT

Puutarhastamme löytyy neljää erilaista syreeniä. Kerron näistä istutusjärjestyksessä, kuvat eivät ole kronologisessa järjestyksessä.

Äitini toi unkarinsyreenin taimen saman vuonna kun muutimme tänne. Piskuinen taimi tuntui kasvavan hitaasti ja odotus kukkimisesta oli mukamas niin pitkä. Taimen piti olla valkokukkainen, mutta lila siitä tuli. Lopulta siitä kasvoi komea puska tai oikeammin puu.

Sittemmin syreeni jouduttiin poistamaan iän tuoman ränsistymisen takia. 
Siitä juttua löytyy  täältä


Juurivesoista kasvatin pihan parkkipaikan reunaan toisen syreenin ja se lähtikin hyvin kasvuun. Kastelin taimia säännöllisesti ekan kesän. Lisää kuvia lopussa.


Seuraavaksi puutarhaan istutettiin "perintösyreeni" eli anoppilan pihasta tavallista pihasyreeniä jota oli ennen lähes jokaisen talon pihalla joko yksittäin tai aidanteena, jopa syreenimajoina.



Myös tämä alkoi ränsistyä ja kuivattaa yhä enemmän oksia kasvettuaan yli 30 vuotta, joten päätimme leikata kaikki vanhat ja kuivuneet oksat pois. Vain juurella kasvaneet matalat uudet oksat saivat saada, mitkä pysyivät vahingoittumattomina. Sehän alkoi kasvattaa kesän päälle ihan hassuja jättilehtiä. Tilanne rauhoittui  seuraavana vuonna ja kasvu jatkui normaalina.

Kädessäni normikokoinen lehti


Nyt se on taas kasvanut jo normikokoiseksi ja kukkii kauniisti. Harmi kun syreenien tuoksu on minulle allergikkona ja astmaatikkona liian voimakas, joten sisälle näitä ei voi tuoda.


Seuraavaksi halusin ehdottomasti valkoisen syreenin ja löysinkin Isabella "Holger" syreenin. Se istutettiin uudelle alueelle muistaakseni 2013.

Tänä päivänä se on yksi pihan katseenvangitsijoista 💚


💚😍



Viimeisin hankinta on Likusterinsyreeni Reticulata "Ivory silk". Rupesin oikein googlaamaan tätä ja joissakin tiedoissa tämä olisi japaninlikusterisyreeni. 

Kuvassa ilmeisesti ensikukintaa vuonna 2013, joten puu on 
nyt jo yli kymmenvuotias.



Likusterisyreeni kukkii viimeisimpinä se on ihan kiva, koska näin syreenien kukinta jatkuu pidemmälle kesään. Heinäkuu on sille yleisin kukintakuukausi, ainakin täällä. Nyt kun se on kasvanut jo isommaksi, kukkapilvet ovat upeita.
Puu saattaa kasvaa jopa 20 metriseksi, joten huh huh. 



Nykyisin puu taitaa  3 metrinen ja harmittelen että taisi tulla istutettua liian tiiviisti.


Kolme erilaista syreeniä samassa kuvassa.



TIETOA SYREENEISTÄ:
-Pihasyreeni Syringa vulgaris tiedetään kasvaneen jo v. 1728 Turussa, yleisemmin se levisi Suomessa 1700-luvun lopulla. Syreeniä on kasvanut kuitenkin Euroopassa jo 1500-luvun puolivälissä. Väreinä löytyy tuttu kantamuoto lilahtava sekä valkoinen Alba sekä vaalenpunakukkainen Amoena lajike. ( Pentti Alanko -Pirkko Kahila UKONHATTU JA AHKERTALIISA)

-Unkarinsyreeni nimitystä käytetään yleisesti, vaikka nykyiset unkarinsyreeniksi nimitetyt pensaat ovat poikkeuksetta puistosyreeniksi (Syringa x henryi) kutsuttuja risteymiä, joiden värit vaihtelevät lilanpunaiseta vaaleanpunaiseen ja valkoiseen. ( Pentti Alanko -Pirkko Kahila UKONHATTU JA AHKERTALIISA)

Tämä tieto oli itsellekin uutta, ennen kuin luin kyseistä kirjaa. Aitoa unkarinsyreeniä saattaa löytyä kirjan mukaan vielä joistakin vanhoista puutarhoista, niiden kukat ovat pienempiä.

Varrellinen syreeni kiinnostaisi vielä saada ja onhan niitä kaikkia ihania lajikkeita, mutta osa ei sovellu kuin eteläisempään osaan maata. 

Mitä ihanuuksia sinulta löytyy?