Pihan kokonaisuus muodostuu kerroksellisuudesta, johon kuuluvat puut, pensaat ja kukat. Ilman puita pihasta tule valju tasanne, tuulinen ja täysin auringonpaisteen armoille jäävä.
Pensaat tuovat mukavasti vaihtelua ja niitä voi yhdistää mielestäni ihan hyvin kukkien kanssa samaan penkkiin.
Pihamme pensaita:
Tuoksuvatukka, joka jakaa mielipiteitä laidasta laitaan. Meillä se peittää hienosti "komean" sähkötolpan juuren. Leviää jonkun verran, mutta saa pidettyä kurissa, kun pääsee leikkurin kanssa kiertämään.
Yksi lukuisista angervolajikkeista, olisko Virpiangervo tai Idänvirpiangervo...
Morsiusangervot muutama vuosi sitten kuvattuna. Jahah, meillä näyttääkin olevan "avoimien ovien päivä"...
En tiedä saako tuosta käsitystä siitä miten lähellä pihatie ennen oli? Se meni angervojen ja kaariportin välistä, uskomatonta!
Nuo pensaat on sen takia niin oudosti tuossa etupihalla ja siihen ne kuitenkin halusin aikoinani, enää en ehkä laittais niitä tuohon.
Ovat jo niin isoja, että poiskaivaminen käsin ei taida enää onnistua.....
Keväällä tehtiin radikaali alasleikkuu, koska pensaat olivat niin risuisia ja rumia.
Oksat pienittiin oksasilppurilla ja leviteltiin ympärille. Aika hurja näky oli aluksi....mutta nopeasti kasvu lähti käyntiin ja kesäkuun lopulla näytti jo tältä:
Kesäangervo, taiganvirpiangervon ja koivuangervon risteymä.
Keijuangervoista
ei oikein löytynyt kunnon kuvia.
Kaunokuusama "Zabelii" ei tunnu viihtyvän meillä. Täytyy ensi kesänä miettiä vaihdetaanko pihassa toiseen paikkaan.
Syyshortensia on tämän syksyn ostoksia. Selviäisi nyt vaan talvesta!
On se ihana.....
Kiiltotuhkapensaalla
on loistava syysväritys!
Pensashanhikki, ihan ok, kunhan niitä ei ole liikaa, itselläni on tasan kaksi.
Nykyisin tätäkin on saatavana jo useita värejä.
Purppuraheisiangervo on kesän -12 hankinta
Odotin kukintaa jo ensimmäisenä vuonna, mutta pensas päättikin sen sijaan vain kasvaa
Terijoensalavia eli tutummin Piilipuita,
löytyy pihalta muutamia. Ne erottavat takapihalla tontin pellosta.
Kuvan keskellä näkyvän istutusalueen uumeniin on piilotettuna likakaivojen kannet.
Alue koostuu pääosin erilaisista pensaista, perennoista ja osin kesäkukista.
Takapihalla alkaa muutenkin olla "puistomainen" tunnelma, siellä on enimmäkseen isoja puita ja pensaita. Tarkoituksena onkin täällä päästä kukkapenkeistä pikkuhiljaa eroon, olisi vähemmän hoidettavaa ja monet kukkivat pensaat huolehtisivat kuitenkin väriloistosta kesän ja syksyn mittaan.
Tämä on otettu edellistä kuvaa ajatellen vasemmasta suunnasta.
Huomasin samalla, että kuvassa oleva Sembramänty on juuri kuvausvuonna kärsinyt mäntypistiäistoukan tuhoista, koska siinä näkyy lähes tyhjäski kaluttuja oksia!
Puu selvisi hienosti iskusta ja on tänä päivänä entistäkin komeampi.
Terijoensalavia löytyy myös etupihalta. Tämä puu ylettyy "aurinkovarjoksi" pation ylle.
Rungotkin ovat koristeellisia...
Tuomipihlajat ovat heti alkukesästä kukkien peitossa, lehdet kasvavat vasta myöhemmin täyteen mittaansa.
Syysvärikin on aika mukava.
Tuomet on ihania keväällä, kukinta-aikaan. Kevään ensimmäiset avautuvat lehdet ja kukkien tuoksu on huumaavaa.
Loppukesästä puu tahtoo usein olla kaiken maailman öttiäisten vaivaama.
Tämä haara jouduttiin katkaisemaan, koska laskeutui turhan alas parkkipaikan päälle.
Pihassa on vanha omenapuu, joka on saanut kasvaa kaikessa rauhassa. Sen hedelmät ovat liian väkeviä käytettäviksi, mutta puulla onkin meille eniten tunne- ja kauneusarvoa.
Kun puu on näin komeassa kukassa, ei tulisi mieleenkään kaataa sitä.
Kukinta-aikaan pörriäisistä lähtevä humina on loputonta.
Unkarinsyreeni
Vanha Pihasyreeni.
2012 hankittu Isabellansyreeni Holger" sekä Likusterisyreeni, valkokukkaisia molemmat.
Koivuja varsinaisessa pihapiirissä on enää yksi. Etupihan koivu kaadettiin syksyllä -10
Mäntyjä on takapihalla ja talonpäädyssä useampiakin.
Tässä näkyy vielä etupihan koivukin ja se, miten lähellä taloa se oli. Uloimmat oksat raapivat kattoa tuulella.
Tontin laitamilla on muutamia isoja ja aika iäkkätäkin mäntyjä. Ne ovat kärsineet talvisin tykkylumen aiheuttamista vahingoista.
Tontin länsipuoli rajautuu metsään.
Pihlajat ovat hoidetun pihan ja metsäksi muuttuvan alueen välimaastossa.
Etualalla pihan marjapensaita.
Lehtikuusi on hauska erikoisuus, joka pudottaa pehmeät "neulasensa" syksyllä.
Vaahtera on vielä hiukan alle metrinen, mutta kasvaa koko ajan.
Marjakuusi kasvaa hitaasti, mutta varmasti. Keväällä piti leikkoa raskaalla kädellä auringonpolttamia latvoja, onkin sen jälkeen kasvanut kovasti lisää pituutta.
Hopeakuusi, veikkaisin. Ja taas harmittaa, kun ei aikoinaan tullut kerättyä nimilappuja talteen...
("Kaikki mikä on aidan takana, kuuluu jollekin muulle")
Lopuksi meidän vähäiset "hyötyviljelmät" eli kuvia marjoista. Punaisesta karviaisesta ei näköjään ole yhtään kuvaa, eikä vadelmista.
Ihania kuvia, voisitko neuvoa mikä pensas tai puu kasvaisi tosi nopeasti, en halua aitaa, mutta vähän näkösuojaa... mutta ei tuijaa, niitä minulla jo on, kiitos! :-) Terveisin Anu anukinare@hotmail.com
VastaaPoistaHei Anu ja kiitos kommentoinnista. Vastaan sulle sähköpostiin.
Poista