Hei taas ja hyvää naisten päivää!
Loppuu se tämäkin savotta ;) Tähän postaukseen olen kerränyt pihan viimeiset puut ja pensaat esittelyä varten. Toivottavasti jaksatte vielä tämän postauksen verran, sitten siirrytään muihin aiheisiin.
281. Saskatoon, Amelanchier alnifolia "Smokey"
Marjatuomipihlaja, jonka marjat ovat syötäviä. Sopii hyvin myös koristepuuksi. Meillä se istutettiin suoja-aidanteen yhdeksi kasviksi.Muistuttaa ulkomuodoltaan tuomipihlajaa, jonka esitelty tuonnempana.
282. Sembramänty, Pinus cembra
Sembramännyn olen kasvattanut 10 senttisestä pikkutaimesta. Alkuvuosina suojasin talveksi ja kastelin kesällä useamman kerran, varsinkin kuivana aikana.
Yhtenä kesänä iski kauhea mäntypistiäisten invaasio ja mietittiin miten puun käy. Se oli kauhean näköinen ja täynnä ällöttäviä toukkia, mutta yleisen ohjeistuksen mukaan annettiin puun olla ja katsottiin miten käy. Se toipui kuin ihmeen kautta ja on nyt oikeastaan ennallaan.
Syreenit
283. Isabellansyreeni, Syrica "Holger"
Kaunis valkokukkainen syreeni. Kukkien määrä lisääntyy tuskattuvan hitaasti ;)
Kevätasuinen Isabella.
284. Likusterisyreeni, Syrica Reticulata "Ivory silk"
Hidaskasvuinen syreeni, luin jostakin että aloittaa kuninnan vasta monen vuoden päästä. Nämä kukat taisivat olla istutuskesänä tai seuraavana, mutta sitten on pitänyt paussia.
Seuraavat kuvat ovat netistä otettuja. Komea puu siitä pitäisi tulla, kunhan jaksan odottaa.
Voi kasvaa jopa 6 m korkeaksi, kukkii syreneistä viimeisenä. Kukat tuoksuvat hunajalle, menestyy Oulun korkeudella asti. Tukevaoksainen.
285. Pihasyreeni, Syrica vulgaris
Puutarhan koristepensaat (Alanko & Lagerström) -kirjan mukaan syreeni on tullut Suomeen v. 1728 apteekkari Synnerbergin tuomana. Kauan ovat syreenit siis kaunistaneet suomalaisia pihoja.
Ylempi kuva vuodelta -07
Olen saanut tämän pienenä alkuna aikoinaan anopin pihalta.
Vaatii fiksausta alaosastaan, täytynee ottaa tämäkin työn alle!
286. Puistosyreeni, Syrica x henryi (unkarinsyreeni)
Törmäsin mielenkiintoiseen asiaan samaisessa Alanko & Lagerström kirjassa. Sanatarkka lainaus kirjasta: " Meillä viljellyt unkarinsyreenit ovat yleensä risteymiä, joista yleisimpiä ovat puistosyreenit (S. x henryi, S. josikaea x villosa, ruots. norlandssyren) " ja " Aiemmin sitä myytiin vuosikymmenien ajan unkarinsyreenin nimellä, joka on kuitenkin aitona harvinaisuus."
Tiedon myötä vuosikausia unkarinsyreeninä kasvattamani puu/pensas onkin sitten puistosyreeni!
Oliko kenellekään muulle uusi tieto? Ja onko syreeni sinusta puu vai pensas?
287. Syyshortensia, Hydrangea panigulata
Tarvitsisi arvoisensa paikan, on nyt liian ahtaasti tuossa paikassa missä on.
Kukka on valtavan suuri ja kaunis.
288. Terijoensalava, Salix frafilis "Bullata"
Terijoensalava eli piilipuu jakaa mielipiteitä. Se on komea pyöreä puu, mutta kuivina kesinä se alkaa tiputella keltaisia lehtiä jo kesäkuussa! Juuret nousevat maanpinnalle ja ovat ikävästi leikkurin teriä tylsistyttämässä. Lisäksi juuret tunkeutuvat kauas puusta eli meilläkin kasvaa aivan liian lähellä taloa. Ei ollut tietoa silloin asiasta.
Alla oleva puu taitaa mennä joko kokonaan kaatoon tai yritetään ehkä tapittaa, vaikka ei sekään paras mahdollinen vaihtoehto ole. Muutama iso oksa oli pakko sahata poikki viime kesänä, koska olivat murtuneet pahasti.
Edellinen talvi oli Terijoensalaville erittäin rankka. Monta puuta meni oikeastaan täysin pilalle. Yksi tapitettiin kokonaan, saa nyt nähdä miten sen käy.
Kasvoi kesän mittaan jo hurjasti, olisi varmaan pitänyt harventaa jo raakasti oksia. Tarkemmin asiasta luettuani, nämä ohuet uudet oksat eivät tule kestämään esim. lumen painoa, joten mitähän tälle nyt sitten tekisi?
Talon takana olevien isojen puiden juuristo on peitetty vuorenkilvillä. Laskujeni mukaan meiltä löytyy peräti viisi piilipuuta ;)
Tapitettu puu talviasussa.
289. Timanttituija, Thuja occ. "Smaragd"
Vastaistutettuina, laput kaulassa ;)
Etupihalla oli purkissa tuija monta vuotta, siihen oli kiva laittaa valot talvella.
290. Tuija, Thuja
Suunnittelen näiden leikkaamista jonkinlaisisksi runkopuiksi tai ainakin muotoilemista.
291. Tuivio, Microbiota decussata
Tuiviot kasvoivat monta vuotta etupihalla, laatoituksen päässä.
Marjakuusikin on vielä noin pieni ;) On tämäkin kohta muuttunut vuosien saatossa ihan erilaiseksi.
Tuiviot siirrettiin tuijien seuraan, kun tämä alue tehtiin.
292. Tuoksuvatukka, Rubus odoratus
Hyvä suoja-tai peittopensas. Leviää, mutta saa pidettyä kurissa. Leikkurilla hyvä kurittaa pienet alut heti pois. Saattaa olla pitkälle kesään kuivan rangan näköinen, ellei ole jaksanut katkoa kaikkia oksia maantasalle. Kasvaa kesän aikana taas täyteen mittaansa.
Kukat ovat ihan nättejä. On tehnyt meillä ainakin kerran marjoja, näyttivät ihan vadelmilta, mutta olivat matalia ja leveitä.
Tuoksuvatussa on upea syysväritys, lehdet ovat monen kirjavia.
293. Tuomi, Prunus padus
Tuomen kukkien tuoksu aloittaa kesän. Se onkin ensimmäinen ja odotettu kukkija.
294. Tuomipihlaja, Amelanchier
Marjanalut
Edellinen talvi koetteli monia puita toden teolla. Tuomipihlajat taipuivat näin rajusti lumen painosta, mtta niin vaan keväällä olivat normaalissa kuosissa.
295. Vaahtera, Acer platanoides
Vaahteran taimi siirrettiin siskon pihalta. Se oli pari vuotta kukkapenkissä turvassa, ennen kuin sille löytyi paikka.
Pituuskasvu on kiihtynyt koko ajan lisää.
296. Vadelma, Rubus idaeus
Vadelmat ovat lempimarjojani, eivät ala "korventamaan" mahaa.
Vadelman taimia siirrettin niin ikään siskon pihalta.
Nyt ne ovat levinneet ja tuettiin vaan heinäseipäillä kasvustoja yhteen. Vähän ovat epämääräisen näköisiä, mutta ovat pihan perällä, joten ei haittaa.
297. Viirukirjokanukka, Cornus alba Elegantissima
Tämän valitsin yhdeksi pensaaksi suoja-aidanteeseen. Olin tästäkin haaveillut monta vuotta. Toinen talvi menossa, saapas nähdä miten nyt käy?
298. Villiviini, Parthenocissus
Kuvat joudun nyt lainata netistä, kun ei tuosta meidän pikkusesta alusta ole edes kuvaa.
Jotain tämmöstä toiveissa, eri asia kasvaako mitään. On nyt huonossa paikassa, siirretään keväällä, jos menee talven yli
Tässä olivat meidän pihan kaikki kasvit v.2015 päivitettyjen tietojen perusteella. Muutamia perennoja on ainakin hävinnyt kummallisten talvien aikana, koska kasviluku oli jossain vaiheessa jo reippaasti yli 300. Montaa kasvia en ole hävittänyt tahallani.
Iso kiitos kaikille mielenkiinnosta, mukavista kommenteista ja kyselyistä. Tätä oli mielenkiintoista tehdä, asiaa helpotti jo olemassa olevat muistiinpanot kasveista. Kuvia jouduin selata moneen kertaa ja koota vähän kirjaimittain kansioon, sekin oli ihan hyödyllinen juttu jatkoa ajatellen.
Saapas nähdä joko ensi kesänä joutuu tehdä muutoksia, sillä eipä taida mennä tämäkään vuosi ilman uusia kasveja :)
Terveisin: Maatuska