DAALIAT 🌸 miten onnistuin

Keväällä ostin elämäni ensimmäiset daalian juurakot. Olin aika skeptinen niiden suhteen, mutta kappas vain 4/5 lähti kasvamaan sisällä esikasvatuksessa. 

Kuva otettu 2.5.

Isot taimet pääsivät uusittuun lammikkopenkkiin ja niistä kasvoi tuommosia metrin hujoppeja, paitsi yksi jäi matalammaksi, joka joutui eri paikkaan.

Ensimmäisenä kukki tämä valkoinen kaunotar. Kyttäsin vissiin pari viikkoa näkyykö nupuissa jo aavistus väristä, sillä en uskonut niistä tulevan esitteen värisiä kuitenkaan.

Tämä on kukkinut koko ajan siitä lähtien kun aloitti ja nuppuja on vieläkin kovasti. 

Sateet meinaa vaan pilata kukinnan kaikilta.

    Seuraavana taisi kukkia tämä ilotulitus. 

Väri on tosi intensiivinen, en olisi valinnut tätä tietoisesti, mutta tykkään silti :)

Tässä näkyy loppuvaiheen kukka, sekin jatkuvien sateiden pieksemä.

Tämä oli pienikukkainen pettymys, oli ensinnäkin ja jäi matalammaksi eikä tehnyt kuin muutaman nupun. Maaperällä oli tietysti vaikutusta, muut pääsivät uuteen multaan.

Olis varmasti mieluisampi kuin olisi nätti puska monella kukalla. Ehkä ensi vuonna.

Viimeisenä alkoi kukkia tämä violetti upeus, jolla on vasta nyt oikeastaan kukat auki.

Tumma violetti, taas vaikea väri kuvata ja saada oikea sävy välittymään.  Tykkään tästäkin kovasti. Nuppuja on valtavasti, ehtis nyt ede muutama aueta.

Eli keskimäärin olen suhteellisen tyytyväinen Lidl:n n. 9 euron pakkaukseen. Ja tietysti siihen että onnistuin ensimmäisessä kasvatuksessa.😊

Ai niin, laitan vielä kuvan mitä paketissa piti olla :) Värityksenä violetti ei pidän sisällönkään osalta paikkansa. Nimet teipeissä ovat omaa tutkimusta netin syövereistä, siis voivat hakuammuntaa, mutta eipä sen väliä, kun ovat eriä mitä piti. 

Ainoa joka muistuttaa vähän kuvia, on tuo pienin, joka voisi olla oikeassa alakulman kuvassa tai sitten ei.

Onko joku muukin ollut ensikertalainen daalioiden kanssa? Entä miten sujui konkareilla tänä vuonna?

UUSITTU kaariportin penkki

 Hyvin läheisesti edelliseen postaukseen liittyvä alue on kääriportin vieressä oleva pieni penkki. Sekin koki lähes täydellisen uudistuksen. Jo pari vuotta olen katsellut sen taistelua itsensä kanssa. Nyt oli aika tarttua sitä sarvista.

Hopeahärkki ja valkoinen kurjenkello olivat vallaneet erittäin tehokkaasti koko penkin. Tuossa keskellä on purppurapunalatva, joka alkoi jo osoittaa hiipumisen merkkejä vaikka ei sekään helpolla lannistu.

Ajattelin ensin että voisin ehkä pelastaa edes palasen siitä, mutta koko juuripaakku oli yhtä sillisalaattia juurten osalta. Lisäksi juuripaakku oli niin kova, ettei siihen tehoaisi mikään. Luovutin suosiolla.

 

Lisäksi oli pakko pyytää mies apuun, en olis itse saanut ikinä möykkyä ylös. Tiedoksi vaan muillekin, että useamman vuoden kasvaneen purppurapunalatvan juuristo on tiukkaa tavaraa.

 

Kuvasta näkee miten lähellä tämä on entistä lammikkopenkkiä, tuollainen kapea (ja ärsyttävästi ruohottuva) huoltopolku välissä. Siksi pidänkin tätä lähes "yhtenäisenä" istutusalueena.

Uusittuun penkkiin tuli keskellä olevaa noropunatähkää, kaariporttia vasten "Princess Diana" tarhalyhtykärhö, sinipiikkiputki sekä espanjankurjenpolvi. Kuvasta puuttuvat vielä tilauksessa olevat "Magnus" punahatut, tarhakurjenpolvi Geranium x magnificum sekä "David" syysleimut.

Oikeaan reunaan jäi keltaista maksaruohoa sekä niittysalviat. Putsasin vielä kaikki hopeahärkit tuolta väleistä. Taisi tulla ahnehdittua liikaa kasveja, mutta ainakin yhden punatähkän tuosta voisi luovuttaa muualle, mikäli selviävät talvesta.

↑Muutaman viikon päästä näytti jo tältä. Kaikki kasvit lähtivät hyvin kasvuun ja ehtivät kukkiakin. Kastelin toki säännöllisesti. 

↓Alla heinäkuun alkupuolen näkymiä. Harmikseni kesän julmetut tuulet katkaisivat kärhön juuresta poikki. Siinä oli monta isohkoa nuppua. Onneksi se alkoi kasvattaa pian uutta ja nyt jo hyvässä kasvussa. Harmi vain kun kesä loppuu kesken.

Noropunatähkät olivat villi tapaus. Ensinnäkin kasvoivat tuplasti niin korkeiksi kuin infolapussa kerrottiin. 

Enemmän näistä tietävät voisivat kertoa onko näissä kahta eri tyyppiä kukinnan suhteen? Toiset kukkivat niin että kasvissa oli useampi varsi ja kukat ylhäällä tiiviisti "sikarina". Toisissa oli vain pari kolme vartta ja kukkia kasvoi alhaalla lyhyissä varsissa päävarren lisäksi. (selityshirviö😏)

Keväällä ollaan viisaampia mitkä selvisivät. Kasvit olivat mieluisia ja jos ne eivät mahdu kaikki tuohon, niin paikka raivataan jostakin. 

Entisen lammikkopenkin UUDISTUS, ENNEN ja JÄLKEEN

Tämä kesä meni pitkälle sairastaessa ja potiessa erilaisten kipujen kanssa, mutta ehdin ennen sitä myllätä pari aluetta aika perinpohjin. Toki mies vähän auttoi tiukissa tilanteissa.

Entinen LAMMIKKOPENKKI koki muutoksia keväällä. Siinä oli päässyt maapeitekasvi rönsyakankaali leviämään liiaksi. Sen kanssa olisi pärjännytkin, mutta maahumalaa oli kietoutunut joka paikkaan, muista rikoista puhumattakaan. Lisäksi maa oli vajonnut aika lailla lammikon täyttämisen jälkeen, joten aihetta muutokseen oli.

Lähes kaikki saivat lähdön, reunassa olleet kivet poistettiin sekä niiden alla ollut katekangas. Mm. keltakurjenmiekka sai lähteä, sen siirsin pihan laitamille. Se oli keskeltä täysin kaljuuntunut. Perkkasin niin hyvin kuin mahdollista rikat ja maahumalan, mutta varmaankin jostakin nousee vielä. Sitten pitää olla vaan tarkkana heti keväällä.

Osa kasveista jäi mm. pikkusydän, kuunliljat , kullero, pioni ja vuorenkilpeä, josta poistin puolet ainakin. Toinen pää jäi vielä mylläämättä, kun narssissien kukinta lähestyi. Sen vuoro voisi olla seuraavaksi, saattaa olla maahumalaa sielläkin. Kasvitkin ovat tosi tiheässä vuosien kasvurauhan takia.

Uskaltauduin siirtämään tähän lapinnauhusta muualta, vaikkakin on melko aurinkoinen paikka. Olisi mukava lisä lehtien ja keltaisen kukan muodossa. Näkyy ylhäällä lähes keskellä.

Kevät ja kesä etenee, kasvit alkavat kasvaa ja uusia on istutettu. Tein hankintoja paikallisesta Hankkijasta sekä tilasin Sundin puutarhalta. Suurin osa meni toiseen paikkaan, kerron siitä tarkemmin myöhemmin.

Etualalla näkyy  kolme daaliaa,  jotka kasvatin keväällä juurakoista. 

Ei tullut pinkkiä, ei edes vaaleanpunaista, mutta tuli kaunis valkoinen, josta tykkään tosi paljon. Nuppuja on vielä runsaasti tulossa. Lisäksi odotan minkävärisiä muista tulee....

Yksi uutuuksista on punahattu Prairie Splendo "Compact Rose", joka kukkii on kukkinut kauniisti. Olen aivan hurahtanut siihen. Näitä tilasin Sundilta 3 kpl. Sijoitin ne ryhmässä liian keskelle, jäävät vähän piiloon mataluutensa takia. Nämä kasvavat vain 50 cm korkeiksi. Siirto siis edessä...jollakin.

Toiselta reunalta kuvattuna pionin kukinta-aikaan. Valkoinen väri on täysin ylivalottunut. Ostin puhelimen juuri ennen käsiepisodia ja eihän sen kanssa kärsinyt kuvata kuin muutamia räpsyjä per kerta. Säädöt miten sattuu ja kuvat kanssa. Ei pystynyt keskittyä siihen silloin.

Punainen tähtiputki viihtyy nyt tuossa, on varjoisin kohta penkkiä. Lisäksi etureunassa on keltaista maksaruohoa ja mitähän vielä muuta... En ole vieläkään tyytyväinen kokonaisuuteen. Lehtimuotoja täytyy fiksata, värejä muokata jne. Sitähän se on.

Tulossa: tähän alueeseen läheisesti liittyvän alueen täydellinen muokkaus!

TUSKAINEN kuukausi takana...

Kaikki alkoi siitä kun heräsin yks aamu ja käännyin. Samalla iski järkyttävä kipu lapaan ja käsivarteen. Kuin olisi isketty puukolla selkään ja joku olisi repinyt kättä irti. Jouduin odottamaan miestä tallilta muutaman tunnin ja kuljin ympäri taloa tuskissani. Kun lopulta pääsimme lääkäriin, minulta otettiin heti sydän filmi, koski kipu oli vasemmassa kädessä. 

Tiesin ettei johdu sydämestä, kuten testeissä todettiin. Haukoin henkeä kivusta, minusta pidettiin kiinni etten putoa sängyn reunalta lattialleja pyydettiin hengittämään ja avamaan silmät. Mies oli mukana ja piteli kiinni. Lääkäri ei pystynyt oikein toteamaan muuta, kuin että joku hermopinne on, sain 3 piikkiä ronkkaan kipuun ja relaksanttia. Muutaman tunnin pääsin kotiin. Olo oli sen verran parempi, että hengitys kulki normaalisti.

Olin niin tokkurassa etten osannut järkevästi ajatella. Lääkäri määräsi vain P...dolia, kieltäydyin opiaattipohjaisista, koska voin pahoin niistä. Olisi pitänyt älytä pyytää Bu..na kuuri ja kotiin relaksantteja. Niitä tosin sain kun soitin viikonlopun jälkeen tk:n. Kärvistelin kivuissa ja pahinta oli kun kaikki kukki ihanasti pihalla ja pystyin vain pieniä pyrähdyksiä käydä ihastelemassa ja yrittää kuvata. 

Asuin käytännössä 3 viikkoa sohvalla, tyyny käsivarren alla. Pahinta oli huomata ettei vasemman käden sormet toimi normaalisti ja koko käsi oli voimattoman oloinen. Vain peukalo ja etusormi toimi jollain lailla, nimetön ja pikkurilli ovat edelleen poissa pelistä, nimetön sojottaa jonkin verran alaspäin. Edelleen on voimattomuutta eikä käsi tunnu ollenkaan omalta.

Olen käynyt kahdesti jäsenkorjaaja/hieroja/fysioterapeutilla ja hän on saanut raastavan kivun lavasta pois. Ainakin lapaluun alla oleva iso lihas, joka on muuten todella hankalassa paikassa käsittelyn kannalta, oli jumissa ja se jumitti hermoa, mutta jotain vielä on mitä ei ole löydetty. 

Hän suositteli että pitäisi käydä hermoratakuvauksessa, että tiedettäis missä se pinne on. Itseä huolestuttaa ettei käsi vain jää tälläiseksi. Hankaloittaa valtavasti kaikkea tekemistä.

Tämä on kuulkaa ihan kamalaa! Hermokipu on järkyttävää, kun eisiihen oikein mikään lääkekään pure kunnolla. Vieläkin on kipuja vaikka lääkkeitä menee. Jumppaan sormia etteivät ihan kankotu. Onneksi olen saanut kuitenkin nukuttua aika hyvin. Kun löytää hyvän asennon, niin nukun useamman tunnin putkeen. Hulluinta oli että tämä kaikki tapahtui nukkuessa, käteni oli huonosti allani ja kun käännyin se kipu iski täysillä.

Tällä viikolla olen pikkuisen pystynyt olla ulkona ja tietysti on pitänyt repiä rikkiksiä, mutta kanttauksia ym. lapiohommia ei pysty tehdä, enhän oli pystynyt edes ajaa manuaalivaihteista autoakaan! En uskalla jättää ohjausta kipeälle kädelle, kun pitää vaihtaa vaihdetta moneen kertaan.

Harmittaa ja turhauttaa, mutta minkäs teet. Varon nyt selvästi rasittamasta oikeaa kättä liikaa. Se vielä puuttuis että molemmat kädet on toimintakyvyttömiä! 

Onneksi on ollut apulaisia mummua ja vaaria auttamassa💗

Olen pahoillani että on jäänyt kaikki juhannustoivotuksetkin vastaamatta ja teidän blogit lukematta, mutta kipu on ollut niin raastavaa,että olen keskittynyt vain olemassaoloon ja selviämiseen aamusta iltaan. PÄRJÄILLÄÄN !