OPPIRAHAT MAKSETTU, yli 35 v. puutarhurointia

🙋 TERVETULOA  AIKAMATKALLE  puutarhan menneisiin vuosikymmeniin. Kirjoitan mitä ajatuksia on tullut tällä matkalla mieleen, muistoja, hikeä, naurua jopa kyyneleitä tai ainakin melkein.

Kirjoitus on normaalista poiketen aika pitkä, mutta arvostaisin jos jaksat lukea ja varsinkin kommentteja odotan kiitollisuudella💚

Jos olet nuorempi lukija, yllätyt ehkä monista haasteista, joita nykypäivän puutarhuri kohtaa harvemmin. Aloitin 1989 hyvin pienimuotoisesti puutarhan perustamisen ja varsinaisesti pääsin vauhtiin vasta 2000-luvun alkupuolella. Välissä on ollut vuosien sairasteluita, mutta periksi en ole antanut!!

1989

Kun muutimme tähän taloon, pihassa ei ollut käytännössä mitään. Pääsin aloittamaan lähes tyhjältä pöydältä. INTOA oli valtavasti, RAHAA ei yhtään ( iso laina otettu). TIETO ja TAITOkin oli hakusessa. 

🌳ALOITTELEVA PUUTARHURI OTTAA KAIKEN MATERIAALIN VASTAAN, YMMÄRTÄMÄTTÄ SEURAUKSIA

Kun joku tarjosi kasveja tai pensaita, ne otettiin kaikki ilolla vastaan. Niistä maksetaan oppirahoja vieläkin.

Ensimmäisten vastaanotettujen joukossa oli TUOKSUVATUKKA. Sitä istuteltiin tietysti  useampaankin paikkaan ja sitähän riittää edelleenkin riesaksi saakka. Olisi kannattanut vuosien saatossa pitää sitä tarkemmin silmällä ja puuttua heti liialliseen leviämiseen. On silti hyvä pensas oikeassa paikassa ja silmällä pidon alaisena.

Hyvin on viihtynyt, on tehnyt jopa marjoja, mikä on Arno Kasvin mielestäkin harvinaista.

Toinen mitä sain, enkä enää huolisi pihaani, on PIISKU. En tiedä onko Kanadan piiskua vai mitä, kasvaa minun mittaiseksi ja on levinnyt vuosien saatossa usealle neliömetrille vallaten ja syrjäyttäen muut kasvit. Nyt on sota menossa tätä vastaan, kuulette myöhemmin lisää...

Tunnistaako joku mikä piisku kyseessä?

TERIJOEN SALAVIA ihailin aina, olivat kauniita ja pyöreitä puita, nyt niistä lopuistakin haluaisi päästä eroon. Kun ensimmäiset saadut oksapötköt juurtuivat huonosti, ostin peräti kolme rungollista puuta ensimmäisten hankintojen joukossa! Voi minua, sanonko mitä!

Jo kymmenen vuotta sitten tehtiin ensimmäiset tapitukset puun risuunnuttua todella pahasti. Monet sanoo ettei näin saisi tehdä, mutta kyllä se siitä kasvoi uudestaan pyöreäksi puuksi.

🌱MAAPOHJAAN EI OSANNUT / RAASKINUT KIINNITTÄÄ TARPEEKSI HUOMIOTA

Mullan ostaminen ei tullut kuuloonkaan, ei moniin vuosiin, rahaa piti käyttää paljon tarpeellisempaan ja järkevämpään, kuten kolmen lapsen tarpeisiin, vaatteisiin, lainoihin ja ruokaan koko perheelle. Kaivoin kivistä maata ja tökkäsin alut siihen. Jos ei kasvanut, ei voinut mitään. Monet kuitenkin kasvoivat kituen, mutta hengissä olivat. Paikka paikoin maa oli parempaa ja siinähän osa villiintyi sitten. Nykyisin tuntuu olevan melkein kasville kuin kasville oma multa ;) 

👫HARTIA VOIMIN, LAPIO JA KOTTIKÄRRYT APUNA

Meillä ei ole koskaan ollut työkoneita, ei edes traktoria käytetty apuna puutarhan perustamisessa. Kaikki olemme miehen kanssa hoidelleet ns. hartiapankilla ja oltiin jopa ylpeitä siitä. Yhtään istutusalueen pohjaa ei ole kaivettu koneella, isoin työ käsivoimin  tehtiin pionipenkkiä varten, kun lapioitiin yli puoli metriä syvä hauta. Jo vuosia olemme tehneet kohopenkkejä suoraan nurmikon päälle, olikin se "hullun" hommaa kaivaa maata ja ostaa sitten se täyteen multaa ja lisäksi päälle. Toki joillekin pensaille joutuu kaivaa edelleen kuopat. Ainoa kone joka on tuotu pihaan vasta ihan viime vuosina, on kannonjyrsin ja sekin vain yhdelle kannolle. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut viisasta antaa kaivurin kuopaista tätä kivistä tonttia jostain kohdin, olisi itse päässyt vähemmällä.

👀VÄÄRÄ KASVI VÄÄRÄSSÄ PAIKASSA

Kun ei ollut tietoa, tuli istutettua kasveja melkein minne sattuu. Ei voinut googlettaa 1990-luvulla😁

Usein oppi vasta kantapään kautta, miksi joku kuolee väkisinkin tai kituu liiassa auringossa tai varjossa. Siirtelemällä kasveja oppi huomamaan missä ne viihtyy. Nykyisin nämäkin tiedot löytyy muutamalla klikkauksella. Nykyisin kaikki sujuu vaivattomammin, nuoret puutarhan perustajat eivät varmaankaan tiedä millaista se oli, kun kaiken tein erehdyksen ja oppimisen kautta.

🌷MISTÄ TIETOA,  MISTÄ KASVEJA? 

Alkuvuosina kirjasto oli oikeastaan ainoa paikka mistä sai tietoa. Puutarhakirjat kuluivat käsissäni ja taisi niitä lehtiäkin alkaa ilmestyä. Myös äidiltä sain ohjeita ja neuvoja, olisi joidenkin kasvien kohdalla pitänyt uskoa ja jättää ottamatta (esim. kannusruoho), ei sitä saa pidettyä kurissa. Kirjoja ja lehtiä lukemalla opin pikku hiljaa enemmän ja enemmän. Tieto lisäsi myös tuskaa, kun tajusi miten väärin olin tehnyt lähes kaiken. Netin tultua avautui aivan uusi luku puutarhan hoidon ja tiedon suhteen. Kunpa olisi kaikki se tieto mitä nyt on, ollut jo silloin ollut käytettävissä, olisi säästynyt paljolta murheelta, ajan tuhlaukselta ja rahaakin olisi säästynyt...ehkä.

Alussa ei ollut käsitystä mistä voisi edes saada kasveja. Ihka ensimmäiset marjapensaat tilasin kukkakaupan kautta vuokra-asunnon pihaan joskus 1980-luvulla 😄 Ensimmäiset kasvit tänne ostin kotipihassaan kasvattavalta ja myyvältä puutarhurilta. Ne kuuluvat edelleen pihani kasvivalikoimiin yli 30 vuoden jälkeen: matalat maksaruohot. Sitten alkoivat puutarhojen myyntiautot liikkua alueellamme, sieltä ostin joitakin kasveja. Lopulta avattiin puutarhamyymälöitä ja myytäviä kasveja ilmaantui markettien puutarhaosastoille jne. Vanhemmat puutarhurit tietävät kyllä tämän kehityksen.

VEIKÖ PUUTARHA TERVEYDEN?

Tätä olen monesti pohtinut. Yleensä sanotaan liikkumisen ja kaikenlaisen tekemisen olevan ihmiselle hyvästä. Kieltämättä mieleen tulee ne sadat (riittääkö?) tunnit kun konttasin tai istuin jalkojeni päällä kynsien ja kuopsutellen milloin mitäkin kohtaa. Nykyisin nivelrikko polvissa on niin paha, että välistä en pääse häävin kävelemään. Portaat on tuskaa ja vaiva estää osallistumasta moniin juttuihin. Ärtyikö selkäni sairaus/vamma liikaa kaikesta lapioimisesta ja kaivamisesta, asia josta en tuolloin tiennyt, mutta joka olikin ollut minulla lapsesta saakka. Lopulta olin työkyvytön useamman vuoden. 

Luultavasti tekisin paljolti silti kaiken uudelleen, kuunnellen enempi kehon varoitusmerkkejä ja käyttäisin ehkä koneita apuna pahimmissa paikoissa.

Se ilo mitä puutarha antaa, se on parasta ja kauneinta🌸🌳🌱

Kuinka moni tunnistaa edes jotakin omakseen tästä postauksesta? Oliko mitään tutun tuntuista? Olisi mielenkiintoista kuulla miten teillä on hommat edenneet.

Kun nyt tänä päivänä katson puutarhaamme, olen ylpeä saavutuksistamme. Yhdessä olemme ahertaneet, lähes tyhjästä lähdetty liikkeelle eikä koskaan ole satsattu mihinkään kalliiseen. Pihamme on maalaispiha, luonnonkivistä olemme rakentaneet kukka-altaita, reunuksia ym. Rakkaus kasveja ja kukkia kohtaan näkyy monivuotisten lajimäärässä, joita oli parhaimmillaan yli 350. Lukemattomat perennat olen itse kasvattanut siemenistä, jakanut omista ja kesäkukatkin pääosin kasvattanut itse jo ihan säästösyistä. 

Multa on kyllä ehdottomasti kalleinta mitä tänne on hankittu.

KEVÄTTÄ rinnassa ja pihalla

Ai ihana toukokuu, joka kohta jo tosin loppuu! Toivottavasti olette kaikki nauttineet yhtä paljon kuin minäkin kaikesta ihanasta: linnunlauluista, pienistä hiirenkorvista jotka muuttuivat lehdiksi. Kukista, niiden nupuista, perhosista ja siitä ylenpalttisen heleästä vihreydestä, joka on vallannut joka paikan.

Liekö seurausta parantuneen ferritiiniarvon, mutta olen jaksanut mukavasti touhuilla pihalla, toki omat rajoitteet huomioiden, mutta lähes päivittäin jotakin. Moni kohta on kokenut muutoksia ja uudistuksia, joista myöhemmin lisää. Jopa yksi pitkäaikainen tympeyden kohde on otettu työn alle ja olen tosi iloinen. Mies auttaa minkä ehtii, mutta olen minä itsekin heilunut lapion varressa yllättävän paljon :)

Tämä tällä kertaa, alle laitan kuvia kevään kukkasista, voikaa hyvin ja nauttikaa ystävät💚💛💜

P.S. Daaliat kasvaa kovasti, paitsi se yksi, joka ei koskaan lähtenyt kasvuun. Täytyy viedä ulos karaistumaan ennen istutusta.

DAALIAT ja muuta TAIMIKASVATUSTA

Hellurei kaikille pitkästä aikaa. Missä lie aika mennyt ja viitseliäisyys blogin suhteen... 

Katsottuani tarpeeksi vinkkejä daalioiden kasvatuksesta juurakoista, päätin kokeilla törmättyäni edulliseen 5 juurakon pakettiin. Se päätyi kärryyn ja kotona ihmettelin kummallisia, täysin kuivuneita käppyröitä. Näistäkö muka kasvaa jotain, yhtään kiinteää "mukulaa" ei tuntunut. Taisin nakata koko pussin vielä nurkkaan kunnes päätin ettei se ota jos ei annakaan ja istutin ne purkkeihin leikattuani ensin kaikki ohuet ja katkenneet pois. 

Yllätys oli aika iso kun niistä alkoi jo muutaman päivän, ehkä viikon päästä näkyä kasvua 😀 Pitipä tuokin ihme nähdä ja vielä isompi ihme on, jos näen näitä kesällä ilmielävinä! 4/5 on kasvanut.

Joiden kanssa sai pähkäillä miten päin ne laittais multaan, kun sitä kaulaa ei erottanut selvästi ja pötkylöitä sojotti joka suuntaan 😄

Sain sinniteltyä suolaheinän talven läpi yllä☝ ja alapuolella👇 on yksi ainoa kirjopeipin eli värinokkosen alku, joka meinasi väkisin kuolla talvella. Latvapistokas pelasti.

Olen tänä keväänä kasvattanut vain murtosan taimia siitä määrästä, jota joskus on ollut. Ei vaan napannut yhtään.

Tämä on vissiin kolmas yritys zinnioiden kanssa. Ensin piti kokeilla siementen itävyyttä ja nehän venyivät kuin vieterit. Toisenkin satsin laitoin liian aion, vasta tämä kolmas taitaa onnistua.

Kaikkein pisimmät leikkelin ja kokeilin juurruttaa; toimii 

ja kohta saa laittaa multiin. 

Jokavuotiset basilikat tottakai ja edessä zinnioita juurtumassa.

Yksivuotisiä salvioita tänä vuonna ja muutama maurinkiiltomalvan taimi sekä yhteen amppeliin keijunmekkoa. Siinäpä ne. Jotain perennoja tulossa pieni määrä.

Pihan siivouksessa on mennyt aikaa ja välillä iski takatalvikin ja kylmät tuulet. Nyt siivoukset jatkuvat, mutta pihaa riittää.... itse en kykene kuin tietyn ajan mm. haravoimaan, mutta pikkuhiljaa ja mies auttaa.

Suunnitelmia ja muutoksia on mietittynä useitakin, ainakin päässä. Toteutus jää nähtäväksi, mutta aloitettu on. Omien voimien mukaan mennään!

VINKKEJÄ RUUKKUISTUTUKSIIN 🌸🌺🌼

Aika on käsillä, jolloin suunnittelemme kesän ruukkuistutuksia ja niihin mahdollisesti itse kasvatettavia kesäkukkia. Vielä ehtii kylvää ja kasvattaa.

Selailin läpi vuosien varrella syntyneitä kokonaisuuksia ja ajattelin jakaa kuvia teillekin, jos vaikka joku saisi inspistä kuvista. Itsellä on omat suosikit, joita voisi toteuttaa myös tänä vuonna. Kuvateksteissä kukkien nimet, kasvupaikka sekä maininta, jos omia siemenkasvatuksia.

Osa 1. MONILAJISET ISTUTUKSET

Riippapelargoniaa ja lobeliaa, aurinko

Sama ruukku, nyt markettaa, lobeliaa ja verbenaa, aurinko

Istutus vuosien takaa, lumihiutale ja hopeavitjaa?, varjo/puolivarjo

Kerrottu petunia, värinokkonen ja orvokkia, aurinko, puolivarjo, siemenkasvatukset

Petunia ja mummonbalsami, aurinko siemenkasvatuksia

Markettaa, hopeavillakkoa ja huovinkukkaa, aurinko

Punaista markettaa, samettikukkia(siemenistä) aurinko

Markettaa, pelargoniaa ja neilikkaa, aurinko

alla lähikuvia

 Lobeliaa ja Snowball reunuskakkaraa, aurinko siemenkasvatuksia, 

Lobeliaa ja hopeaköynnöstä? aurinko, lobelia siemenkasvatus

Ahkeraliisaa ja lobeliaa, puolivarjo-varjo,   siemenkasvatuksia

Värinokkonen siemenkasvatus ja maahumala, varjo-puolivarjo

Värinokkosta ja sinitähtöstä, puolivarjo-varjo, siemenkasvatuksia

Pelargoniaa ja lobeliaa, aurinko,  siemenkasvatuksia

Lumihiutaleet ja lobeliat siemenkasvatuksia, amppelissa riippapetuniaa, puolivarjo

Petuniaa, lobeliaa ja lankaköynnöstä, puolivarjo

Ruusubegoniaa ja lankaköynnöstä, puolivarjo

Pantaheinää, samettikukkia ja apilaa, aurinko, siemenkasvatuksia

Pantaheinää ja keltaista markettaa, aurinko

Kesän alussa juuri istutettuna, alla kuvat kesän edetessä

Daaliaa, siniviuhkaa, pantaheinää ja koristeapilaa, aurinko, puolivarjo

viime kesän istutuksia, pidin erityisesti :)

Toinen purkki myöhemmin kesällä, lähes samat istutukset

Valkoista siniviuhkaa ja nukenkaulusta, aurinko

Punaista markettaa, lobeliaa ja reunuskakkaraa, aurinko, osin siemenkasvatuksia

Alla: sama purkki kesän edetessä, marketta nupuilla tekee toista kukkasatoa

Muutamia kukkia on ollut usein, kuten markettaa, lobeliaa, pantaheinää.

Lobelia viihtyy sekä auringossa että varjoisemmassa, on siis monikäyttöinen. 

Erityisen ilahduttavia ja jopa yllättäviä ovat olleet siniviuhkat ja nuo erilaiset apilat. LÖYSITKÖ OMAA SUOSIKKi-istutusta?

Nähtäväksi jää mitä tulevan kesän istutukset pitävät sisällään.

VINKKI:  Jos käytät istutuksissa omia kasvatuksia, kannattaa ostaa jotain valmiiksi kukkivaa joukkoon, koska yleensä ne siemenistä kasvatettavat alkavat kukkia myöhemmin kesän päälle, (ainakin itselläni) Näin on heti kaunista katseltavaa.