Tämä syksy ja loppukesä on ollut jotenkin tavallista vaikeampi ja haikeampi. Sateet, kylmyys ja jatkuvat tuulet ärsyttää niin mahdottomasti. En ole pätkääkään syysihminen😒
Lisäksi käteni ei ole edelleenkään kunnossa. Otin härkää sarvista ja kokeilin onnistuuko kutominen - onneksi pystyn kutoa jollain lailla. Silmukoiden luominen on hankalinta eikä lankaa kiristävät sormet pelaa kunnolla -joudun pujotella toisella kädellä langan. Mutta periksi en anna!
Ja kaiken kukkuraksi tuli hirvee syysflunssa, joka astmaatikolla ei lopukaan muutamaan päivään. Viikon elin tunteessa, kuin jonkun toisen pää olis laitettu tilalle. Ajatus ei kulkenut ja joka rööri tukossa. Nyt on kolme viikoa täynnä ja edelleen tuntuu. Pulssi on heti sata ku vähän tekee jotain...
Ipanalla jouduttiin poistamaan kynsi, mihin lie ulkona tarttunut. Sen kanssa meni 2,5 viikkoa kun piti vaihtaa sidettä ja putsata tassua ja taas sitoa uudelleen. En tiedä olisko ollut tarpeen, mutta eläinlääkäri "pelotteli" mahdollisella tulehduksella joka voi syntyä liasta ja se kun pääsee elimistöön, niin on leikki kaukana. Mehän otettiin tosissaan ja tehtiin kaikkemme ettei sellaista pääse tapahtumaan.
Mutta nyt on kaikki takana ja kynsi on parantunut ja alkaa kasvaa ja Ipana voi hyvin💗 Ensimmäinen kerta kun noin käy, vaikka on talossa ollut jo kolme koiraa ennen häntä.
Mies keräsi eilen työkaluja pihalta, kiitos siitä hänelle, ja katkoi muutamia perennoja. Haravoida ei ja sehän kai on nykysuosituskin.
Onko siellä ruudun toisella puolella ketään muuta, jota syksy rassaa yhtä paljon kun minua? Toiset nauttii täysillä, näkee ympärillään ihanat ruskan värit ja hehkut.. Toki itikat loppuu, ruoho ei kasva ym. muttei se minua juurikaan auta.
JAKSELKAA!!


.jpg)
.jpg)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mukava kun kävit täällä:) Jätäthän viestiä käynnistäsi, arvostan sitä!
Nice have your here:) Leave comment, please!