🌼 Pihan yleisilmettä aidan takaa 🌼

Kerrankin tuli kuvattua pihaa siitä vinkkelistä, mitä näkyy meidän pihasta ohi ajaessa. Lisäksi näette kuvia myös piha-aidan takaa sisäpihalle kuvattuna.

Meidän pihaa kiertää lauta-aita kahdelta sivulta ja loput aidasta on vihreää verkkoaitaa. Valkoinen puuaita oli toiveeni ja oikeastaan vaatimukseni tähän etualalle ja kaunishan se olikin ..alussa. Nyt siitä on maali rapistunut ja olisi kovasti kunnostuksen tarpeessa, kuten tulette huomaamaan.

Tässä on jo tultu jonkin matkaa aidan vierusta. Aitaa vasten rehottaa köynnösruusu Pohjantähti.

Punaisen postilaatikon jälkeen aita kääntyy kulkemaan pitkin etupihan reunaa.

Pohjantähden ja purppuraheisiangervon välissä kasvaa Suomentatar, joka pysyy aisoissa kun nurmikkoa leikataan ympäriltä.

Nyt ollaan postilaatikon kohdalla. 

Purppuraheisiangervo on upea pensas, koska sillä on kaksi "kukintaa" ensin alkukesästä valkoiset kukat ja nyt ne hohtaa punaisena. Tykkään kovasti. Ihan oikeassa laidassa näkyy Musta-aronia.

P.heisiangervolla on ikää jo useampi vuosi ja olemme uudistaneet sitä leikkaamalla keväisin 3-5 vanhinta ja kuivuneinta oksaa juuresta poikki.

Kurkataanpa aronia jälkeen aidan yli vasemmalle: 

Siirrytään muutama askel eteenpäin, katse edelleen vasemmalle suunnattuna:

Viinikärhö on niin painava, että tukikin on kallistunut aitaa vasten. Ritarinkannus lähes täydessä kukassa.

Käännetään katsetta suoraan eteenpäin: pyöreäpenkki ja ikkunan alla komeilee kilpiangervo korkeine kukkavavoineen.

Kävellään useampi metri aidan viertä, väliin jää portti pihalle ja sen molemmin puolin kasvavat marjakuuset ja mantsuriankärhöt ja perennaistutukset.

(Angervot odottavat parturointia..vieläkin)

Kun käännytään katsomaan vasemmalle, nähdään kaariportti kiinanlaikkuköynnös ja Tarjanruusu. Tuo kallellaan oleva portti istutuksineen ja ympäristöineen jakaa etupihan kahtia vai sanoisko että päättää sen... 

Etupihaa on parhaiten hoidettu ja riittäisi minulle vallan mainiosti. Sen olen suunnitellut niin, että voin katsella istutuksia sisältäkäsin.

Tämä tällä erää, muu osa pihaa ei ole välttämättä niin kuvauksellisessa kunnossa, ehkä talon itäpääty, mutta näkyy vähän heikosti aidan takaa/yli ja se oli idea tässä postauksessa.

Mukavaa viikonvaihdetta! 🌸

Kerrotut PETUNIAT, siemenistä kasvatetut

Jälleen kerran päädyin itse kasvattamaan kerrottuja petunioita siemenistä. Vastaavia ei saa mistään valmiina, ei ainakaan täältä läheltä. 

Petunian siemenet ovat äärimmäisen pieniä ja kun kyseessä on erityiset lajit, annoskoko oli todella pieni ja hinta suuri. Pussukka taisi maksaa 5 euron kieppeillä, mutta onneksi kaikki itivät.

Tämän kesän kukkasatoa, olkaa hyvä :)

Yllättävän moni taimi osoittautui peruspinkiksi

Kasvavat sekä amppeleissa, parvekelaatikoissa että ruukuissa, 

Mukaan mahtui muutama hennompi värikin

Vahva ja voimakas punainen

Oikeaa väriä tästä tummasta ei saanut vangittua. 

Siemenpussi kuvassa oikea sävy. 

Nyt on kaikki kukassa eikä tullut yhtään tuota upeaa viirullista tummaa. Tosin, taisin nakata pois pienimmät ja heiveröisimmät alut. Mahdollisesti oli niiden joukossa tai sitten ei. Lajike on jokatapauksessa "Glorius" F1.  

Petunioiden kasvatus on raastavaa, kun pitää vaan kylmästi leikellä  tuuheuttaakseen taimia. Se kylmää melkein sydänjuuria myöten .... mutta palkitaan upealla kukinnalla. Kylvöaikakin näkyy hyvin pussista: maaliskuun 3.

 Lannoitan petunioita melkein jokaisella kastelukerralla vaaleanpunaisella jauheella, jota laitan kasteluveteen. 

Kukkineet kukat kannattaa leikata heti pois, näistä hybrideistä ei saa siemeniä itselle. En ole varma lähtevätkö edes itämään vai tuleekö niistä vain "jotain". Ei kuitenkaan emon kaltaisia. 

Mikä suhde sinulla on petunioihin ja kasvatatko itse?

Tiedän etteivät kaikki pidä petunioista, ne ovat sateelle arkoja ja tuoksuvat voimakkaille. Itsekin kasvattelen niitä terassilla, parvekelaatikoissa ikkunoilla tai kuistilla, poissa sateiden armoilta. Näin ne kukoistavat kauneimmin.

PURPPURAPUNALATVA

Perennapenkkieni yksi ehdottomista katseenvangitsijoista on upea purppurapunalatva, "Eupatorium purpureum"  Tämä loppukesällä kukkiva perenna tarvitsee tilaa ympärilleen, sillä siitä kasvaa oikeastaan suuri pensas.

Tällä hetkellä korkeutta vanhimmalla puskallani on n.150 cm 
ja se voi kasvaa jopa 2 m korkuiseksi.

Näitä löytyy pihaltani kolmesta kohtaa ja hieman poikkeavissa maapohjissa. Suurin kasvaa aikoinaan pioneille tehdyssä pohjassa ja saa ilmeisesti eniten ravinteita ja kosteutta osakseen. 

Kuivemmassa kohopenkissä kasvava jää matalammaksi. Osasyynä voi olla vieressä kasvava kiinanlaikkuköynnös. Tykkään näiden yhdistelmästä.

Nuorin pensas ei ole kehittänyt vielä kuin nuppujen alut.

En ole saanut päätettyä, kummista tykkään enemmän; 
nupuista vai auenneista kukista?

Nuput käyvät kivasti kimppuihin lisukkeiksi.

Myöhemmin kesällä nuput aukeavat 

ja niiden myötä pörriäiset löytävät sen hetken lempikukkansa :)

Pörriäiset ovat ihan huumaantuneita näihin, tuntuu että ovat ihan 

pöllähtäneitä eivätkä liiku mihinkään.

Purppurapunalatva tarvitsee aurinkoa, mutta ehtii kukkia puolivarjoisemmassa  ainakin etelässä. Kunnon multapohja ja kohtalaisesti ravinteita sekä tuore alusta olisivat parhaita. 

Tämän kasvua on mieluista seurata kesän mittaan, sillä on tavallaan kaksi olomuotoa, nuppuinen ja sitten täysin erilainen kukkien auettua elo-syyskuussa.

Suosittelen lämpimästi jos pihalla on tilaa suurille perennoille. Leviämisestä ei ole pelkoa, sillä en ole löytänyt yhtään alkua vuosien varrella. Lisäys onnistuukin parhaiten jakamalla.