PUUHELLA-talven pelastaja

Kuluneina talvikuukausina puuhellan omistaminen on ollut kullanarvoista ja rahallisestikin merkittävää. Olemme asuneet tässä talossa yli 30 vuotta eikä koskaan ole tämä kapine saanut näin syviä sympatioita osakseen.

Olen marras-tammikuun aikana laittanut kaikki ruuat meille arviolta 90 % pelkästään puuhellalla. Saattaa mennä viikkokin ettei sähköhellaa käytetä lainkaan ja sitäkin olen käyttänyt pääosin uunin osalta. Puuhellan uuni polttaa ruuat, sitä en hallitse tai se ei vain yksinkertaisesti sovellu siihen.

Olemme lämmittäneet taloa lähes täysin  puuhellan avulla. Tämä onnistuu käytännössä vain, jos joku on kotona lataamassa puita hellan pesään säännöllisin väliajoin. Koska olen nykyisin työkyvyttömyyseläkkeellä ja kotona niin se onnistuu. Kunhan mies hakee puut valmiiksi. 

Nuohoojalta saatiin talven paras vinkki: takkatuuletin! On kyllä ollut tosi hyvä, se levittää lämpöä mukavasti koko taloon. Voimansa pyörimiseen se saa hellan lämmöstä. Se sijoitetaan hellan laitamille, ei kuumimpaan paikkaan kuten kuvassa on nyt rekvisiittana.

Takkaa olemme lämmittäneet myös monena kylmänä iltana. Sen tuoma lämpö on mukavaa ja tulen leikkiä / liekkiä puiden lomassa voisi tuijottaa pitkät ajat. Takan tuomista eduista ovat nauttineet kaikki. On paistettu koirien ja lastenlasten suureksi riemuksi makkaraa ja me vanhat saatiin maistaa ekaa kertaa vaahtokarkkeja.

 

Tässä Nappi ihailee tulta isin kanssa.

Patterikierto on ollut päällä vain muutamia päiviä, kun pikkuisin lapsenlapsi on ollut yökyläilemässä vanhempineen. Hänelle halutaan tasainen lämpö yöksi kun peitto ei pysy kuitenkaan vielä päällä. 

Pesuhuoneen lattialämmitys on pienimmällä mahdollisella teholla kuitenkin ollut päällä, muuten sinne jäätyy.

Kestokassit ovat olleet tosi käteviä puiden kannossa. Kuvassa ovat nyt paloturvallisuuden näkökulmasta huonosti sijoiteltuna, mutta ne siirrettiin pois tuosta. Nappi oli niin lystisti osallistumassa pesän sytytystalkoisiin että nappasin muutaman (tärähtäneen) kuvan.

Ihan selvää rahallistakin säästöä on syntynyt roimasti pienentyneen sähkönkulutuksen myötä.

Eipä arvannut taloa ostaessa miten suureen arvoon nousee tuo tiili-ja rautakasa  keittiössä. Tähän asti on toiminut lähinnä laskutasona. Ollaan kyllä joka talvi poltettu siinä kylmimpinä aikoina puita, mutta näin aktiivisessa käytössä ei ole ollut koskaan.

Le-Vzbitie Slivki -saintpaulia

Hyvää kuluvan vuoden jatkoa kaikille 😊 Eipä tullut sen kummemmin tehtyä uudesta vuodesta postausta.

Jatketaanko paavalinkukkien esittelyä?

Le-Vzbitie Slivki on niin hankala nimi, että joudun luntata melkein joka kerta sitä kirjoittaessani. Olen ostanut tämän joko lehtenä tai ihan pikkuisena alkuna.

Huhtikuun loppupuolella huomasin ensimmäiset, jo reippaan kokoisiksi venähtäneet nuput! Ne olivat tulleet kuin varkain, en edes odottanut sitä vielä kukkivaksi.  Vähänkö olin innoissani 😃

Tämä selvästi kiusasi minua, koska tiesi miten malttamattomana odotin ensimmäisen kukan 

avautumista. Näiden kahden kuvan välillä on 12 päivää!

Alla oleva kuva on otettu 18 päivää ensimmäisestä. 

Eikö tämä avaudu ikinä! Miten voi kestää näin kauan???

Lopulta, reilun 3 viikon raastavan odottelun jälkeen hän avautui lopullisesti :) 

Kukka oli todella suuri, kerrottu ja erilaisempi kuin mitkään muut aikaisemmat. 

 

Kannatti odottaa💖

Le-Vzbitie Slivki

Kiinnostusta on herättänyt ainakin näiden kasvatus lehdestä. Siitä minulla on kokemusta ja teenkin siitä oman postauksen kevättalven aikana. 

Näistä riittää paljon keskusteltavaa ja itsekin olen vielä kovin noviisi. Lisää opettelua vaatii edelleen multaan liittyvät asiat, samoin kastelu ja kukitus. 

Tiesitkö, että saintpaulia on maailman myydyin huonekasvi?