Pihan muutokset 1989-2018, Garden changes

Koko pihapiirin muutokset vuodesta 1989 aina tähän päivään.

v.1989
Asumme ensimmäistä kesää ostamassamme omassa kodissa, etupihalle istutimme pari angervoa ja syreenin. Taka- ja etupihalla oli ainoat pihan puut, pari koivua. Mitään pensaita tai kukkia ei pihassa ollu, joten pääsin aloittamaan puhtaalta pöydältä.

                      

Alussa ei osattu eikä ehditty panostaa pihanlaittoon. Muutama Terijoen salava istutettiin talon taakse ja pensashanhikkeja.

Pihan ensimmäinen kukkapenkki: takapihalla likakaivojen ympärillä kasvaa vuorenkilpeä, vuohenjuurta, tulikellukkaa, akileijaa ja tulppaaneja...ainakin.

                         

Nyt kuvan penkintekele vaikuttaa lähinnä huvittavalta, mutta tuolloin olin iloinen ensimmäisestä oman pihan kyhäelmästäni:)

Etupihan seinustalle istutin pari villilupiinin juurakkoa. Kesäkukka-asetelma kruunaa komeuden 😊

                              

Tämä pieni kivikkopenkki syntyi ison maanalaisen kiven sanelemana; kun ei se kerran noussut ylös, sai olla osana kukkapenkkiä.

                               

Talon maalaus ensimmäisen kerran, ikkunat saavat valkeat reunuslaudat ja rännit viimeistellään. Vuosi on 1990

                     
Talo saa heti iloisemman ilmeen.  Kolmas angervopensaskin on ilmestynyt pihalle ja jotain keltaista kasvaa seinän vierellä, ehkä kehäkukkaa tai samettiruusua.

Näin mentiin muutama vuosi, kunnes innostuin pihanlaitosta vähän enemmän lasten kasvettua isommiksi. Sain kuopukseni -92, joten pihahommat jäi vähiin kolmen pienen lapsen kanssa.

Isoimmat muutokset ovat tapahtuneet vasta 2000-luvulla. 
Periaatteena on aina ollut selvitä mahdollisimman edullisesti niin kasvien kuin kaiken muunkin hankinnasta. Perennojen alkuja on seurannut kotiin kyläreissuilta, saatu vaihtamalla ja olen kasvattanut itse siemenistä ja jakanut olemassa olevia.

v. 2003

Pihapiiristä purettiin vanha asuinrakennus pois, se mahdollisti etupihan laajentamisen.

Nurmikko laajeni etupihalla tuplasti ja pihatie menee nyt kauempana talosta.
                             
Muutoksella oli uskomattoman suuri vaikutus pihan ulkonäköön ja mahdollisuuksiin uudistaa sitä. Myöhemmässä vaiheessa etupihalle tehtiin isot kukkapenkit ja käytettiin kiviä erilaisissa muodoissa mm. rajauksissa. (niistä lisää edempänä)

                                                             

v. 2004

Talosta ja pihasta yleensä, löytyi yllättävän vähän kuvia -90-luvun lopulta, joten nyt näkyvät muutokset ovat selkeitä. Pensaat ja puut ovat kasvaneet ja uusia kasveja on istutettu. Talon edustalle on muovautunut kukkapenkki, joka on kokenut  viime vuosina muutoksia kasvien osalta.

            

Sain myös haaveilemani pienen lammikon  etupihalle, tässä on jo  ensimmäinen laajennus menossa :)

       Pieni kivikkopenkkikin laajentui 

                           
Harmikseni ritarinkannukset kuolivat ukonkellon ja jalopähkämön välistä talvella -10. Jälkeenpäin olen tajunnut, että paikka oli liian märkä, vesi jäi seisomaan ilmeisesti juurille..
                         

v. 2005

Palataanpa pihan ensimmäiseen penkkiin, siihen missä oli punaiset tulppaanit. Alue on laajentunut huomattavasti ja lajimäärä moninkertaistunut. Alkuperäiset kasvit ovat kuitenkin säilyneet suunnilleen samoilla paikoilla.
              
v.2006
Tehtiin jonkin sortin patio talon päätyyn.

v. 2008

Mahdollinen jätevesilain uudistus maaseudulla odotutti itseään ja tämä alue odotti mukana; ei kannattanut tehdä mitään, kun se jouduttaisiin kaivamaan auki. Siksi tämä jäi oman onnensa nojaan :( 
Nythän sitä lakia ei enää tulekaan ( huom. 2018) ja ärsyttää kun katsoo tuota aluetta nykyisin.

                     

                     

Laatoituksen päätypenkit alkoivat kasvaa vähitellen umpeen, tuivioita tuskin enää näki ja ne siirrettiinkin myöhemmin muualle. 

Samalla istutusalueet alkoivat tuntua liian pieniltä etupihan kokoon nähden. Heräsi innostus laajentaa niitä "hiukan" ;)

                       

Ensin ajatuksena oli tehdä laajennus penkkien ulkokehälle, kuten kuvassakin näkyy, mutta niin kuin usein käy, suunnitelmat menevät uusiksi ja homma karkaa käsistä.

Aikaisemmin tehty pionipenkki jäisi ikävästi irralleen, joten samallahan tuota laajentaisi reilumminkin, saisi yhtenäisen alueen kasveille eikä kukkapenkki ole koskaan liian iso!

                    

Puolivalmis penkki näytti tältä, etuosan sammalleimut on omista jaettuja alkuja, angervot ostettuja. Nyt vaan miettimään, mitä kasveja tähän laitetaan.

                     

Toisen puolen muutos käynnistyi maltillisemmin, mutta jatkui seuraavina vuosina useilla metreillä!

                    

Talon itäpäätykin on kokenut muutoksia. Alussa siinä ei ollut yhtikäs mitään. Jossain vaiheessa saimme Humalan juurakoita ja ne päätyivät tähän. Elämäni ensimmäiset kärhöt, kaksi alppikärhöä, istutettiin näköpaikalle.

Toukokuussa -08 alkoi alueen laajennus. Olin kaivannut paikkaa, minne voisin hankkia tuijia. Tässä niille oli sopivan varjoisa paikka.

                                                                                                                                                 

                        

Kolme ihkauutta timanttituijaa, vielä laput kaulassaan, kasvupaikkaansa vaihtaneet tuiviot ja vähän uusia perennan alkuja.

                             
Kesäkuussa Humala viilettää jo kohti katon harjaa ja kärhötkin ovat venyneet pituutta. Vuoden päästä näytti jo tältä:                    


                                          
Tykkään tästä alueesta tosi paljon. Aina on joku kukassa eikä ole liikaa lajeja. Rauhallinen ja vähän sellanen "hämyisä" seinämä.

V. 2009

Etupiha sai kaariportin, joka tuettiin heinäseipäillä ja koristeltiin kivillä.
                                
Seuraavaksi olikin aika keskittyä parkkipaikan laajennukseen ja rajaamiseen nurmikosta. Silmää ei miellyttänyt epämääräinen raja nurmikon ja sora-alueen reunoilla, siihen piti saada muutos.

Lähtötilanne : uusittava alue on merkitty maalilla ja naruin. Mietimme kuumeisesti millä rajaus tehdään: muurikivillä, pölkyillä, luonnonkivillä...?
                                    
Lopputulos: Reuna viimeisteltiin luonnonkivillä, alue leveni/piteni paikoitellen jopa pari metriä ja tehtiin istutusalue Valamon ruusuille, joka viimeisteltiin kuorikatteella.
                              
Vieläkin puuttui "se jokin", kunnes keksin: ruusupensaiden rajaus heinäseiväsaidalla auttaisi asiaa. Nyt ne eivät hukkuisi taustan
puihin ja muuhun vihreyteen.
                          
Talon puoleinen reunahankekin eteni:
                        
Kivireunus on valmis ja murske levitetty.

Nurmikon puolella näkyvissä oleva katekangas antaa osviittaa, että ideat eivät loppuneet tähän.
                    
Kiviä pihassa riitti ja kaikkia ei voitu poistaa käsivoimin, joten kivet saivat nousta pihan teemaksi.

"Kukkapenkki" venyi pituutta ja väliin kehittelin kivipaasia. Mies oli innolla mukana kivien kasaamisessa, tykkäsi, kun tuli nopeasti valmista.

 

Näiden isojen kivien kasaaminen oli täysin mieheni puuhaa. Ajatelkaa, että nämäkin on vuosien saatossa kaivettu tästä pihasta!

Jokaisen pensaan, puuntaimen tai minkä tahansa kuopan kaivamisesta, on kertynyt kivi poikineen!
                     
Tällöin sanomalehtitekniikka oli tullut tutuksi ja sen jälkeen ei meillä ole enää kaivettukaan nurmipintaa pois.

Suosittelen lämpimästi, ken ei vielä käytä kyseistä konstia; säästää aikaa ja vaivaa!!
                       
Tilanne jäi tähän syksyllä, keväällä on tarkoitus jatkaa ja muokata muurista jonkinlainen kivikkopenkki.

Seuraavana kesänä muurilla kukittiin jo!
                     
Nyt kun näiden penkkien syntyhistoria on käyty läpi, katsotaan muutamia kuvia vuosien varrelta.
                                            

                               
          Kevätkesällä kukinta on runsasta
                                 

                                 

Kivimuurin jatkeeksi siippa teki vanhoista heinäseipäistä suunnittelemani postilaatikkotelineen

                    

            Olen iki-ihastunut laukkoihin.

                                   
Talo ja etupiha näyttävät nykyisin tältä. Talo maalattiin uudestaan -06, samalla laitettiin uusi valkoinen ulko-ovi ja kuistin laudoituksesta tuli kokonaan valkoinen.

                       
v. 2011
Morsiusangervoille tehtiin alasleikkaus ja ovat jo mukavassa kasvussa.

                          
Etupihalla tapahtuu jälleen; iso koivu kaadettiin pois ja kannon ympärille tehtiin kukkapenkki.
                      
Kanto jätettiin tarkoituksella pitkäksi; siitä saa hyvän jalustan isolle ruukulle.
                     
Kesän edetessä alkoi vihertää ja kukkiakin jo mukavasti.
                    
Talokuva on otettu vähän eri kulmasta, tällä kertaa autopaikkojen takaa.
Ennen muinoin tuossa sora-alueella oli vanha päärakennus ja sen ulkoportaat olivat laatoituksen päässä eli noiden vuorenkilpien kohdalla!!!!
                     
                     Talon päätypenkkiä        
                          

                                      
Valkoiset kukat pääsevät hyvin esille tumman vihreää taustaa vasten.

                                             
Vielä on reilusti tilaa uusille istutusalueille. Pyöreää penkkiä ei ennestään ollutkaan.

                          
       Ja talon suuntaan kuvattuna
                                
Lisää multaa,kas kun loppuikin kesken ;) reunat kuntoon ja kasvit paikalleen....ja se on siinä!
Mainitaan nyt vielä, että siippa on tehnyt tämän ihan itse, minä vaan katselin vierestä!

        

Tästä tuli lähinnä päivänliljapenkki. Lisäksi on istutettu muutakin liljaa ja kevääksi on tiedossa narsisseja. Lämpimien värien penkki joka tapauksessa.
                          

v. 2012

Ei kesää ilman muutoksia!
Talon päätypenkkiä on laajenettu ja tehty huoltokäytäviä.

Penkit noudattavat maaston muotoja, eivätkä siten ole "tasaisia"

          
Reilut kerrokset kivituhkaa käytävillä, multaa on sen verran, että matalat/matalahkot kukat pärjäävät alkuajan. Istutuskohdat on tehty sanomalehtitekniikalla, joten s.lehtien maatuessa, niiden alla oleva maa on kasvien käytössä.
                           
Vielä toisesta suunnasta. Käytävät ovat mainio seikkailurata lapsenlapselle :)

Ja mitä enemmän nurmikkoa on peitossa, sen vähemmän sitä on leikattavana!

Etupihan kuistinkulma on odottanut vuoroaan. Vihdoin tänä keväänä/kesänä siippa tarttui toimeen ja komea kivireunainen penkki syntyikin.

Tästä näkee kokonaisuuden alueesta, mihin kunnostettu penkki liittyy

Kantopenkki on aivan villiintynyt kasvuun

Kukkapenkkien reunoille lisättiin keväällä kivituhkaa ruohonleikkuun helpottamiseksi ja onhan se nätin näköistäkin.

v. 2012

Laajennus etupihalle. Polku ovelle on oikealla, pionipenkin päästä tehtiin käännös kohti taloa.

Toisesta suunnasta kuvattuna, keskelle suunnittelen kaariporttia...

...ja siihen se tulikin. Kuvasta katsottuna oikealle puolelle istutin kiinanlaikkuköynnöksen, vasemmalle Tarja Halosen nimikkoruusun.

Talon päätyyn tehtiin terassi ja keinu nostettiin pation päälle

 Terassille johtaa toiveideni mukaan matalat rappuset ja liuskaa pitkin voi tuoda vaikka vaunut terassille.

v. 2014

Pihan ympärille tehtiin aita karvakamujen turvaksi ja itselle helpotukseksi, koirat saa vapaasti olla irti pihalla.

 Homma etenee ja näkee jo vähän miltä tulee näyttämään.

Kuistin betonisen porraslaatan päälle mies teki pikku terassin, tykkään kovasti.

Tässä näkyy kantopenkkikin vielä voimissaan...

v. 2015

Pikkupenkki, missä oli se iso kivi, koki muodonmuutoksen.

 Muistatko mikä tästä tuli?

Pikkuisille "hiekkalaatikko"

Terassin yhteyteen tuli istutusallas, joka on myöhemmin osoittautunut hankalaksi, koska sadevedet valuu suoraan penkkiin. 

Ympyräpenkki kukoistaa...

Tänä kesänä osallistuimme Avoimiin pihoihin ja meillä kävi yllätykselliset 150 henkeä :D

v. 2016

Kaaripenkki näki päivänvalon. Tästä kohdalta poistettiin kivimuuripenkki, koira nousi sen päälle ja hyppäsi aidan yli karkuun. Ei se käy laatuun.

Masentava näky!

Talvi oli koko maassa surullisen kuuluisa. Joiltakin hävisi valtavat määrät kasveja tuolloin, myös meiltä meni jonkun verran. Muiden menetysten lisäksi  kantopenkistä ei noussut yhtään mitään. 

Oliko kuinka suuri merkitys koirien merkkaamisella kannon juureen, mene ja tiedä, mutta pilalla se oli. Kesäkuussa luovutin ja kaivoin esiin mustuneet, haisevat juuret mm. komeamaksaruohosta.

v. 2017-2018

Kantopenkkiin istutettiin pensaita. Pallotuijat oli epätoivoinen yritys, nehän pissattiin koirien taholta alta aikayksikön piloille :(

Kaaripenkki kukkii..

Portin ympäristö alkaa kasvaa toivotulla tavalla.

Ympyräpenkin olivat juolanen ja muut rikkikset vallanneet varsinkin päivänkiljat, joten kaivelin siitä kaikki muut pois ja jätin vuorenkilvet reunoille ja keskelle istutettiin riippahernepensas tuomaan korkeutta. Kokeillaan nyt 1-vuotisia kesäkukkia tuossa suorakylvönä.

Portin päällys on kasvanut umpeen, lopultakin. Tarja Halonen ruusu kasvaa todella korkeaksi ja taivutettuna portin päälle

Kummarrus sinulle, joka jaksoit kahlata tänne asti. 

Teki itsellekin suorastaan hyvää käydä postaus läpi ja päivittää viimeiset kuulumiset.