VIDEO Etupihan kukkapenkit

Sain kuningasidean tehdä extempore videon etupihalta ja sen huomaa! Kasvien nimet on hukassa ja sormikin vilahtelee edessä, mutta menköön jakoon :) Niin on tekijänsä näköinen että naurattaa :)

Meni kahteen osaan kun jäin miettimään kasvin nimeä, mutta katso ylempi video ensin ja jatkoa seuraa toisessa videossa.

Tämän toisen videon latasin myös YouTubeen

Olen niin tumpelo näissä editoinneissa ym. että kertokaa viisaammat miten saisin lyhyet pätkät koottua yhtenäiseksi videoksi? Onnistuuko se esim. YT:ssa. 

Koneella lakkasi toimimasta editointiohjelma ja kun yritin ladata netistä tilalle vastaavaa, luulin jo ladanneeni jonkun viruksen 😱😩

Etupihan penkin 2.osa

Tässä loppuja näkymiä etupihalta, alueesta nro 2. 

Kuvat ovat parin, kolmen viimeisen vuoden ajalta.

Peittokurjenpolvet reunustavat penkkiä. Näitä on helppo jakaa, 

siksi niitä löytyy useammasta paikasta.

Minette eli Mustialanruusu on harmittavan arka sateille. Harvoin näkee todella kauniisti auenneita kukkia, vaan lähinnä ruskettuneita nuppuja.

Marjakuusen kupeessa kasvaa pioni, joka lienee Laura Dessert

Köynnösruusu Henry Kelsey on loppukesän väripilkku

Kukintavuorossa rohtosuopayrtti, värimintut ja Mantsuriankärhö

Siperian maksaruoho ja joku tummalehtinen/punakukkainen maksaruoho. Mielestäni hyvä värikontrasti näissä.

Tässä näkymää jo seuraavalle alueelle, mutta pysytään vielä tällä puolen. Marjakuuset rehottaa vielä leikkaamattomina. 

Suopayrttiä olen yrittänyt kurittaa, mutta aina se vaan nousee. 

Pallohortensia Annabelle tuntuu viihtyvän tuossa.

Maurinkiiltomalvan taimia on näköjään istutettu mihin on saatu mahtumaan :)

Kärhöt Jackmannii ja Ville de Lyon kasvavat yhdessä.

Konnayrtti lukeutuu syksyn viimeisiin kukkijoihin.

Salkoruusu on tungettu suopayrtin kupeeseen.

Talolta päin kuvattuna. Loppukesän rehotusta, osa on kukkimisensa kukkinut. Rikkaruohot rehottaa....

Niin kun näette, mun penkeistä nousee vähän vaikka mitä. Vähempi on laajoja, samaa kasvia sisältäviä kokonaisuuksia. Olen kai aina ollut enempi sellainen kasvien keräilijä. Jotain lajia saattaa olla vain se yksi kasvi. Kun on ihastunut johonkin kasviin, olen raaskinut ostaa vain sen yhden kappaleen. 

Niitä kasveja joita on ollut helppo jakaa, on jaettu ja levitetty muuallekin. 

Kaikkia kasvejahan ei voi,  tai en ainakaan ole uskaltanut jakaa menettämisen pelossa. Paljon olen kasvattanut perennoja kyllä siemenistäkin.

🌞Aurinkoista sunnuntaita kaikille!🌞

 

Kaaripenkin tarina 1/2

Jokohan se olisi aika käydä läpi/ esitellä/ tarkastella pihani eri istutusalueet ja kukkapenkit. Onhan tässä menossa jo 13. bloggausvuosi, että korkea aika, eikö totta ;)

Eletään 2015 kesän loppua, kaaripenkki valmistui monien muiden projektien jälkeen vasta elokuussa. Tässäkin penkissä on käytetty sanomalehtitekniikkaa. Alunperin kohdassa oli kivikkorakennelma, mutta se purettiin pois jo edellisenä vuonna.

Mieheni valitsi tähän puutarhalta kauniit punaiset Robusta ruusut. Keskelle penkkiä ostin Laura  Ashleyn obeliskin (-50%) ja sen sisälle kasvamaan viinikärhö Vitisellan.

Heti kuin hän vahtisi mamman uutta penkkiä :)

Penkkiin laitoin myös pari alepionia, vaikka tiesin ettei penkki ollut pionille tarpeeksi syvämultainen. Vasempaan reunaan olen istuttanut kurjenpolven, joka kukki muutaman vuoden kauniisti ja levisi laajaksi pensaaksi. Penkin reunaan siemenistä kasvatettuja belliksiä, en muista ehtikö ne kukkia, mutta sen tiedän että tuleva "the jäätalvi" vei ne, samoin ruusut :(

Keväällä 2016  karu totuus paljastui meillä, niin kuin monessa muussakin puutarhassa: syksyn sateet jäätyivät vedeksi, joka kesti koko talven. Tuli paljon  talvituhoja pitkin pihaa.

Kärhö selviytyi, samoin kurjenpolvi. Yksi pionin lehti vääntäytyi pintaan, ja taisin kokeilla siirtää sen muualle huonolla menestyksellä. En muista mitä olin suunnitellut kaaripenkkiin, yleensä minulla penkit ja istutusalueet muotoutuvat ajan saatossa ja näkee mitkä viihtyy ja näyttää kivalle.

Uusi ruusu tähän piti saada ja sellaiseksi valikoin tällä kertaa "Iitin Tiltun" ja se on viihtynyt tuossa. Se jää alla olevassa kuvassa obeliskin vasemmalla puolelle kesäkukkien taakse. Pääosin kesäkukilla mentiin tämä vuosi ja tuumailtiin ja tuskailtiin menetyksiä.

Kurjenpolvi on joko "Orion tai Rozella"

Vuonna 2017 olin taas näköjään kasvatellut vähän kaikennäköistä kesäkukkaa. Niillä oli hyvä täyttää aurinkoinen kaaripenkki sen odotellessa emännän päätöstä mitä penkistä lopulta mahtakaan tulla ja mitä siinä kasvaa.

On tultu useammankin kerran kysymään mitä nuo korkeat kukat on, jos satun olemaan pihalla, kun joku menee ohitse. Olen aina liputtanut Maurinkiiltomalvan puolesta, siitä saa näyttävän kesäkukan istutuksiin. Moni on luullut salkoruusuksi.

 

Taustalla siis Maurinkiiltomalvat, keskellä viinikärhö ja edessä erilaisia samettikukkia. Oikeassa reunassa leijonankitoja eri väreissä. Vasemmassa reunassa mustan obeliskin sisällä suojassa kasvaa ritarinkannuksen taimi, josta pitäisi tulla vaaleanpunainen.

Hypätään vuoteen 2019 ja  silloin penkki on saanut uusia kasveja, myös monivuotisia.

Toden totta, siemenkasvatuksesta tuli tämä upea ritarinkannus, jota kuljin ihastelemassa varmaan useita kertoja päivässä. Ritarinkannukset ovat herkkiä saamaan vettä syksyllä putkilomaisen vartensa sisään ja sitä kautta juuristoon, joka aiheuttaa talvikuolemia. Tämä taisi kukoistaa kaksi tai kolme kesää.

Kärhön eteen istutin punaisen tähtiputken, saattaa olla Ruby jotain..

Tähtiputken oikealle puolelle siirsin muualta pihasta jaloakileijan, joka on viihtynyt tuossa nyt  jo vuosia. Tekee suuria upeita kukkia pitkillä kannuksilla. Kukkii jo kesäkuussa, mikä sekin on kiva.

Uloimmissa lehdissä on häivähdys vaaleanpunertavaa. Tämäkin on oma siemenkasvatus.

Kärhö kasvaa vuosi vuodelta komeammaksi ja pitemmäksi. Joudun leikata pituuskasvua ainakin metrin joka vuosi ja silti se kukkii. Tuo riittäisi helposti täyttämään kaariportin puolelta toiselle, arvioisin ettei neljä-viisi metriä riitä pituuskasvuksi. Tälle pitäisi olla korkea salko tai sitten voisi ohjata ainakin osan kasvua aidan päälle. Sitä se tekee välillä itsekseenkin tai kun obeliski kaatuu sen painosta aitaa vasten.

Valkoinen myskimalva kasvaa penkissä nykyisin jo kolmena eri puskana. Sen kanssa saa olla tarkkana ettei valtaa koko penkkiä. Siemenet kypsyvät tosi nopeasti ja niitä riittää.

Jätetään penkki hetkeksi uinumaan lumen alle talviuntaan ja jatketaan myöhemmin. 

Olen monesti aloittanut tekemään pihasta jonkinlaista pohjapiirrosta, mutta miten se onkin niin vaikeaa. Mittasuhteet ei ikinä täsmää, enkä jaksa viivoittimen kanssa kanssa rueta mittamaan, mutta liekö sen niin väliä. Pääasia että tietäisi missä päin pihaa mikäkin on ja miten sijoittuu esim. rakennuksiin nähden. 

Huomaan monta kertaa toisten blogeja lukiessani miettiväni missä tämä alue on tai millä vyöhykkeellä tämä piha sijaitsikaan. Kaikki ei voi jäädä millään mieleen. Olis mahtava kun kaikilla näkyisi heti blogin avatessa tieto vyöhykkeestä ja oi joi, pohjapiirros puutarhasta. Olispa luksusta!

Ehkä rupean väsäämään pohjapiirrosta, kuka tietää.

Hei, 🌞paistaa!

Maurinkiiltomalva, Kelloköynnös

💜Maurinkiiltomalva on yksi eniten kasvattamistani kesäkukista, kuvat kertonevat syyn 💜
Se kukkii käytännössä katsoen koko ajan, kun kerran aloittaa. Varteen ilmestyy uusia kukkia sitä mukaan, kun varsi kasvaa. Voisiko olla parempaa kukkaa?

Lisäksi tykkään sen voimakkaasta väristä. Kaveriksi sopii hyvin valkoinen, 

vaaleanpunainen ja lilahtava. 

 Erittäin helppo ja nopea kasvattaa siemenistä. Huhtikuussa ehtii laittaa siemenet multiin.

 Pituutta kasvaa helposti 150-170 cm. Kasviin tulee paksu varsi ja kunnon juuret.

Jos tykkää räväyttää, kuten itse välillä teen, valitsen vastavärit vieruskaveriksi. Tulisalvia riitelee tässä yhdistelmässä kyllä silmiinpistävästi, mutta kelta-oranssi mätsää . Oli eka kasvatusvuosi enkä ollut malvan väristä varma.

 Kukkii lumentuloon saakka.

Onko Maurinkiiltomalva sinulle tuttu kukka? Ellei ole, niin innostiko tämä postaus kokeilemaan? 

Sitten kelloköynnökseen

Yhden ainoa kerran se on ehtinyt kukkia meillä ja se olikin sellainen tapahtuma, että sitä piti käydä ihmettelemässä useita kertoja päivässä.😄

Alussa olin hölmistynyt, kun tulikin vaalea kukka, vaikka ostin takuulla violettikukkaista. No selvisi muutaman päivän sisällä, että kyllä siitä vielä violetti tuleekin.

 Ensin ilmestyi hento aavistus tulevasta väristä...

Parin päivän päästä oli jo selvästi havaittava väri...

 Ja lopulta kukka koko komeudessaan. Olin aikas ylpeä näistä kukista! No se jäikin ainoaksi kerraksi. Sittemmin on syksyn ekat pakkasyöt vieneet kukinnan,

Siemenet kannattaa liottaa yön yli. Kun ne alkavat itää, kasvuvauhti on aika nopea ja taimet ovat isoja ja rotevia..

Tästä alkaakin kilpajuoksu, kumpi ehtii ensin, kasvi kiinni verhoihin ja toisiin kasveihin vai kasvattaja väliin. Olen katkonut noita kähäriä poiskin, kun tarttuilevat joka paikkaan.

Tänä vuonna ajattelin kokeilla kasvatusta amppelissa, tähän asti aina kasvaneet köynnöstävänä kehikkoa pitkin. Saan nähdä miten käy nyt.

Oletko onnistunut kukittamaan kelloköynnöstä?