TUSKAINEN kuukausi takana...

Kaikki alkoi siitä kun heräsin yks aamu ja käännyin. Samalla iski järkyttävä kipu lapaan ja käsivarteen. Kuin olisi isketty puukolla selkään ja joku olisi repinyt kättä irti. Jouduin odottamaan miestä tallilta muutaman tunnin ja kuljin ympäri taloa tuskissani. Kun lopulta pääsimme lääkäriin, minulta otettiin heti sydän filmi, koski kipu oli vasemmassa kädessä. 

Tiesin ettei johdu sydämestä, kuten testeissä todettiin. Haukoin henkeä kivusta, minusta pidettiin kiinni etten putoa sängyn reunalta lattialleja pyydettiin hengittämään ja avamaan silmät. Mies oli mukana ja piteli kiinni. Lääkäri ei pystynyt oikein toteamaan muuta, kuin että joku hermopinne on, sain 3 piikkiä ronkkaan kipuun ja relaksanttia. Muutaman tunnin pääsin kotiin. Olo oli sen verran parempi, että hengitys kulki normaalisti.

Olin niin tokkurassa etten osannut järkevästi ajatella. Lääkäri määräsi vain P...dolia, kieltäydyin opiaattipohjaisista, koska voin pahoin niistä. Olisi pitänyt älytä pyytää Bu..na kuuri ja kotiin relaksantteja. Niitä tosin sain kun soitin viikonlopun jälkeen tk:n. Kärvistelin kivuissa ja pahinta oli kun kaikki kukki ihanasti pihalla ja pystyin vain pieniä pyrähdyksiä käydä ihastelemassa ja yrittää kuvata. 

Asuin käytännössä 3 viikkoa sohvalla, tyyny käsivarren alla. Pahinta oli huomata ettei vasemman käden sormet toimi normaalisti ja koko käsi oli voimattoman oloinen. Vain peukalo ja etusormi toimi jollain lailla, nimetön ja pikkurilli ovat edelleen poissa pelistä, nimetön sojottaa jonkin verran alaspäin. Edelleen on voimattomuutta eikä käsi tunnu ollenkaan omalta.

Olen käynyt kahdesti jäsenkorjaaja/hieroja/fysioterapeutilla ja hän on saanut raastavan kivun lavasta pois. Ainakin lapaluun alla oleva iso lihas, joka on muuten todella hankalassa paikassa käsittelyn kannalta, oli jumissa ja se jumitti hermoa, mutta jotain vielä on mitä ei ole löydetty. 

Hän suositteli että pitäisi käydä hermoratakuvauksessa, että tiedettäis missä se pinne on. Itseä huolestuttaa ettei käsi vain jää tälläiseksi. Hankaloittaa valtavasti kaikkea tekemistä.

Tämä on kuulkaa ihan kamalaa! Hermokipu on järkyttävää, kun eisiihen oikein mikään lääkekään pure kunnolla. Vieläkin on kipuja vaikka lääkkeitä menee. Jumppaan sormia etteivät ihan kankotu. Onneksi olen saanut kuitenkin nukuttua aika hyvin. Kun löytää hyvän asennon, niin nukun useamman tunnin putkeen. Hulluinta oli että tämä kaikki tapahtui nukkuessa, käteni oli huonosti allani ja kun käännyin se kipu iski täysillä.

Tällä viikolla olen pikkuisen pystynyt olla ulkona ja tietysti on pitänyt repiä rikkiksiä, mutta kanttauksia ym. lapiohommia ei pysty tehdä, enhän oli pystynyt edes ajaa manuaalivaihteista autoakaan! En uskalla jättää ohjausta kipeälle kädelle, kun pitää vaihtaa vaihdetta moneen kertaan.

Harmittaa ja turhauttaa, mutta minkäs teet. Varon nyt selvästi rasittamasta oikeaa kättä liikaa. Se vielä puuttuis että molemmat kädet on toimintakyvyttömiä! 

Onneksi on ollut apulaisia mummua ja vaaria auttamassa💗

Olen pahoillani että on jäänyt kaikki juhannustoivotuksetkin vastaamatta ja teidän blogit lukematta, mutta kipu on ollut niin raastavaa,että olen keskittynyt vain olemassaoloon ja selviämiseen aamusta iltaan. PÄRJÄILLÄÄN !