Pääsiäisen koiruuksia

Kaikilla on blogeissaan niin ihania pääsiäiskuvia ja kauniita kukka-asetelmia, mutta ei lannistuta. 

Onhan mullakin tämä tulppaanikimppu, joka alkaa osoittaa jo näivettymisen merkkejä. 

Juurihan kukat vasta saivat värinsä. Leikkokukat ovat tosiaan vain hetken huumaa.

Viime ja edellisvuotiset pääsiäiskoristeetkin saavat kelvata.

Kattokaa nyt miten mun suurelle ruukulleni kävi! Oli jo viime talvena tehnyt halkeaman kylkeensä, mutta otti ja halkesi niillä kovilla pakkasilla kolmeksi palaksi. 

Tämän hetken lumitilannekin näkyy hyvin kuvasta.

Onneksi on yksi joka on pysyvää, nimittäin koirien karvanlähtö! 

Pepsillä juoksu lopuillaan ja karvat alkaa lähtee samalla, kun juoksu alkaa. Joka päivä harjataan silikonikinttaalla (on muuten hyvä pitkille päällyskarvoille) ja sitten imuri töihin.

"Ethän mamma oo vihanen, vaikka mä olen tämmönen kauhea karvamaakari?"

Kattokaa nyt sen ilmettä, miten tuolle voi olla vihanen, enkä ookkaan, vaikka joka paikka on karvoissa ja mulla sen verran allergiaa, ettei tarttis pahemmin pölistä.

"Arvasin että se heltyy, nyt pistän patukaksi;) "

Kuten näkyy, vietämme matotonta kautta, on kaikin puolin helpompaa siivouksen kannalta karvanlähdön aikaan.

"Mamma, enkö minäkin oo söpö?"

No olethan sinä ;)

Ja lopuksi vielä taimikasvatuksia ihan vähän. Keijunmekot kasvaa tasasen hitaasti, mutta varmasti, kuten aina. Kyllä nämä vielä ehtii kukkiakin.

Toivotan sinulle mukavaa pääsiäisen loppua!