Pensaita ja puita L-R

Kiitos vielä kaikille yhteisesti kommenteista. Mukava lukea teidän ajatuksianne ja havaintojanne. Kommentit kannustavat minua myös jatkamaan loppuun. Tosin ollaan jo pikku hiljaa loppukaaretta lähestymässä ;)

248. Lehtikuusi, Larix decidua

Lehtikuusen toi näille seuduille puolisoni sukulaismies yli 100 vuotta sitten. 

 Joka ei ole tunnustellut lehtikuusen uusia neulasia, yllättyy varmasti siitä, miten pehmeitä ne ovat.

 Oksissa on tuollaisia nypyköitä. Niistä tunnistaa hyvin lehtikuusen. Keväällä oksia voi tuoda sisälle vihertymään.

 Se pudottaa syksyllä neulaset lehtipuiden tapaan ja on talven paljasrunkoinen. Oikeassa reunassa näkyy kellettyneet neulaset.

Heidet

249. Lumipalloheisi, Viburnum opulus

 Tähän minulla on lähes viha-rakkaus-suhde. Se on aivan ihana kukkiessaan, mutta odotas jos sattuu se ötökkäkesä, niin se on ruma ja jopa lehdet käpristyy ja viottuu pahasti, jos invaasio pääsee valloilleen. Kylmä vesisuihku häätää niitä aika hyvin. Jos ötököitä on vain tosi vähän, olen napsinut ne latvat poikki, missä niitä on.

Kukinto on pyöreä ja puhtaan valkoinen täysin auenneena.

 Koetin leikata pensaat enempi runkopensaan muotoon, mutta vielä jäi noita vänkyröitä sivuille. Olisi pitänyt heti alussa ohjailla kasvua runkomaiseksi, mutta ei silloin hoksannut..

 250. Lännenheisiangervo, Physocarpus opulifolius

Uusi tulokas pihalla, niin uusi ettei ole kuvaa. Ostettu aidanteeseen suojapensaaksi. Tätä kehuttiin kovasti joka paikan pensaaksi, sopii suojakasviksi, kestää jopa alasleikkauksen. Korkeutta tulee 2-3 metriä eli oikein hyvän kokoinen näköesteeksi.

251. Purppuraheisiangervo, Physocarpus opufolius "Diabolo"

Tykkään tämän väristä ja kukista, jotka erottuvat hyvin tummista lehdistä. 

Nopeakasvuinen ja terve, ollut ainakin meillä.

 Tässä ensimmäisenä kesänä, on nyt kolme tai neljä vuotias.

 Tätä on myös aidanteessa yhtenä pensaana, väriä tuomassa ryhmään.

251. Marjakuusi, Taxus baccata

 Marjakuuset on hidaskasvuisia ja  niitä voi muotoilla leikkaamalla. Ovat myös myrkyllisiä, mutta niinhän sanotaan aika monesta kasvista.

 Nuorempana ruskettuivat paikoitellen kovastikin, kun en suojannut kevätauringolta. Nykyisin liruttelen keväällä lämpöistä vettä ämpärillisen juurelle jotta alkaisi nopeammin maa sulaa.

252. Marja-aronia, Aronia "Viking"

Ei ole tästäkään kuvaa itsellä, on uusia pensaita niin ikään aidanteessa kasvamassa.

Kuvat netistä. Tekee syötäväksi kelpaavia marjoja, kaunis syysväri ja soveltuu moneen paikkaan. Hyviä ominaisuuksia pensaalle.

253. Musta-aronia, Aronia melanocarpa

 Jää matalammaksi, kuin marja-aronia eli johonkin reiluun metriin. Syksyllä lehdet ovat todella punaiset ja näyttävät. Kaunis ihan yksittäispensaanakin.

Marjapensaat

254. Mustaherukka, Ribes nigrum

 Muutama pensas näistä on hävitetty ja tilalle istutettu pensasruusuja. Vielä riittää silti marjapensaita, että saadaan napostella marjoja suoraan suuhun.

255. Karviaismarja, Ribes uva-crispa

256. Karviaismarja, Robes uva-crispa "Lepaan punainen"

Punainen on ehdottomasti minun suosikkini maultaan. Nämä tulee napsittua suoraan puskasta, ei tartte miettiä mitä valmistaisi.

257. Punaherukka, Ribes rubrum

Punaherukat närästää tosissaan, ei tule montaa marjaa kesän aikana syötyä. Puskat joutais pois ja jotain muuta tilalle.

258. Mänty, Pinus sylvestris

259. Omenapuu, Malus ?

Pihassa kasvoi vanha omenapuu, kun tähän muutimme. Tiesimme että sen oli istuttanut puolisoni sukulainen siihen aikoinaan, ehkä 70 v. sitten. 

Muutama vuosi sitten oli todella hyvä vuosi omenapuulle, ja se oli ihan täynnä kukkia. Valtava humina kuului jatkuvasti, kun seisoi puun alla. 

 Lähistöllä on mehiläispesä ja sieltä kävi vierailijoita alvariinsa.

 Kuva ajalta, kun vielä kykenin kiveyshommiin. Siistin tuon alustan ja istutin maanpeitekasveja.

 Kukkaisan kesän jälkeen saattiin tietysti hirvittävät määrät omenia. Valitettavasti ne ovat syömäkelvottomia. Olen tehnyt joskus hilloa tai mehustanut, mutta ne vaativat enemmän sokeria kuin omanaa :/

Putoamattomat omenat jäivät lintujen talviherkuiksi...ja meille siivottavaksi keväälle. En muista montako isoa kottikärryllistä mies kuskasi noita pois.

260. Pensashanhikki, Dasiphora Fruticosa "Lovely Pink"

 Herttainen vaaleanpunainen hanhikki, III vyöhykkeen pensas, mutta pakko oli saada ja hyvin on pärjännyt V:lla.

261. Pensashanhikki, D.F. "Goldfinger"

 Ei esittelyä pahemmin tarvinne, on niin tuttu. Monet inhoaa tätä sydämensä pohjasta, mutta kyllä se nyt yksi keltainen hanhikkipuska on pihasta löydyttävä:)

262. Pihlaja, Sorbus aucuparia

Pihasta löytyy useampia pihlajia. Tykkään kun siinä on tavallaan kaksi "kukintoa" ensin kukat ja myöhemmin komeat marjat. 

263. Raparperi, Rheum rhabarbarum

Raparperikään ei kuulu puihin tai pensaisiin, mutta on nyt tässä kohtaa kuitenkin.

 Punaiset pallerot on keväällä niin odotettu näky. 

 Liian vähän tulee käytettyä raparperia. Joskus tuli keitettyä mehuakin siitä.

Raparperi onkin meillä oikeastaan koristekasvina ja saa kukkia vapaasti. 

Ensi kerralla pensasruusujen esittelyjakso, tulkaahan taas mukaan. Saadaan nämä loppumaan ennen kevätkiireitä. Mukavasti tässä on talven selkä taittunutkin näiden parissa. 

Varokaa liukkaita kelejä!  t: Maatuska