30.1.2017

Amppeli- ja ruukkuistutuksia osa 1

Niin kova kaipuu on kukista, että piti kaivaa esille vuosien takaiset kesäkukkaistutukset. Kävin läpi kaikki koneella olevat kuvat. Taas pieni urakka juuri minun makuuni :)

Kuvien perusteella pystyy vertailla mitkä kukat ovat sopineet yhteen ja mitkä eivät. Toisina vuosina on ollut enempi sävysävyyn asetelmia, jonakin vuonna on selvästi haettu vastaväreistä voimaa. Ilmeisesti vähän tunnelman mukaan.

Aloitetaan talon etupuolelta, keittiön ikkunoiden parvekelaatikoista, joita on kolme kappaletta. Ilmansuunta on kai lähinnä luoteeseen.
.

Kyseessä siis päivisin talon varjoon jäävä seinusta. Ihmeesti näinkin vähän aurinkoa saavalla seinustalla kukat kukkii. Tällaisia viritelmiä on vuosien saatossa laatikoissa ollut. Suurin osa kukista on itsekasvatettuja, ja nyt huomaankin, että kerrottua petuniaa pitää kasvattaa taas tänä kesänä.



Sekoitepussista kasvatettujen värejä on mielenkiintoista odottaa.
Tässä näkyy hyvin se, miten käy kun ei raaski katkoa petunioita. 





Jo on sillisalaattia taas.... :)

Ompas hempeitä sävyjä ollut petunioissa.
Viime kesän kasvatukset oli kaikkein mitättömimmät aikoihin: keväällä on ostettu orvokkeja ja laitettu maahumalaa joukkoon. Luulen nuukuuden iskeneen, kun piti ostaa niin paljon muutakin talven jäljiltä. Maahumalaa sai katkoa loppukesästä, ettei juurru alapuolella olevaan kukkapenkkiin. Aikomus oli kesän päälle istuttaa jotain värikästä, mutta se(kin) jäi.

 Syyslook on aika perinteinen, joko kanervaa, callunaa ja/tai metsästä haettua katajaa ja mäntyä.

Sitten erilaisia amppeleita, joita on ollut ripoteltuna pitkin pihaa.








Ja tämän osion lopuksi etupihan kannon päällä oleva ruukku, johon en ole vielä kertaakaan onnistunut laittamaan täysin mieleistä istutusta.

Keväällä siihen ostettua yleensä ne ensimmäiset orvokit, jotka on pakko saada.
 Nämäkään riippupelargoniat eivät riippuneet kunnolla :(
Markettaa on ollut useampana vuonna. Ruukkukin on vaihtunut välissä, entinen halkesi.

Tässä oli ensimmäinen osio, toinen ja ehkä kolmaskin seuraavat perässä. 
Tässäpä teille lukijoilleni pikku pyyntö: keksikää jotain kivaa riippuvaa kesäkukkaa tuohon kantopurkkiin, jota voisi kokeilla. Paikka on aurinkoinen. Petuniat menee rumiksi sateella, ne eivät sovi tuohon. Toki tuossa olisi paikka myös monivuotisille kasveille?!


14.1.2017

KEIJUNMEKKO, kasvatus siemenistä.

On aika laittaa keijunmekot kasvamaan. Kylvin koe-erän vajaa viikko sitten ja kohta näkee oliko siemenissä ytyä.
Olen kasvattanut vuosia keijunmekot itse ja se kannattaa, sillä esim. taimitarhalla kasvatetuista amppeleista pyydetään aika suolaisia hintoja! Jos siis haaveilet kasvattamista itse, niin tässä muutamia neuvoja ja vinkkejä joilla minä olen onnistunut. Kasvatus on mielestäni helppoa, mutta on aloitettava ajoissa.


Tästä se lähtee eli siemenistä. Ensimmäiset siemenet ostin netistä ja maksoin itseni kipeäksi muutamasta, huonosti itävästä siemenestä. Sen jälkeen olen ollut omavarainen siementen suhteen. Omakeräys siemenet ovat hyviä itämään ja kysyttyä tavaraa. Itävyys säilyy ainakin 3 vuotta, ellei enemmänkin.
Kylvän siemenet kunnolla kostutettuun kylvömultaan PINTAkylvönä. Painelen ne varovasti sormenpäällä mullan pintaan ja suihkepullosta varoen vettä päälle. Rei'itetty muovi kylvöastian päälle ja itse olen pitänyt kylvöstä keittiössä tiskipöydällä työvalon alla. On varmasti muitakin tapoja olemassa, mutta toimii näinkin. Itäminen alkaa n. 10-20 päivässä ja voi olla epätasaista. Itää siis valossa ja huoneenlämmössä.
Kasvu on hidasta, siksi keijunmekot kannattaa kylvää ajoissa. Normaalisti olen kylvänyt heti helmikuun alussa, mutta nyt päätin aikaistaa ajankohtaa kukkimisen nopeuttamiseksi. Kuvan taimet on pariviikkoisia helmikuun loppupuoliskolla.

Koulimisen voi aloittaa, kun ensimmäinen oikea lehtipari on kasvanut. Nämä on näköjään koulittu aika nopeasti ja olen laittanut varalta kaksi taimea pientä 5 cm purkkia kohtaan.
Siirto isompiin taimipurkkeihin multineen päivineen, kun kasvu kunnolla lähtenyt käyntiin ja/tai juuret puskee pohjasta läpi. Jatkokasvatuspurkit on noita tavallisia 8-9 cm purkkeja. Niissä ne mahtuvat kasvamaan amppeliin tai muuhun astiaan siirtoon asti.
Näitä kastellaan jo lannoitevedellä. Isommat taimet kestää pientä kuivahtamistakin, joten niitä ei kannata hukuttaa! Joskus pääsevät repsahtamaan kuivuudesta ja palautuvat nopeasti vettä saatuaan. Latvominen on tässä vaiheessa tärkeää eli ylin lehtipari napsaistaan ihan vaan kynsillä poikki ja tilalle kasvaa kaksi uutta. Tämä tehdään useita kertoja kasvun aikana.

Istutan amppelia kohden 3-5 tainta, riippuen amppelin koosta. Tässä jo hyvästi alkuun lähtenyt amppeli odottaa vielä kasvihuoneessa ulos pääsyä. Pieniä kukanalkuja näkyvissä ja uuttaa lehteä pukkaa. Kannattaa ulkoiluttaa muutamia kertoja ennen varsinaista ulossiirtoa.
Keijunmekko viihtyy puolivarjoisella ja varjoisella paikalla. Meillä on pohjois-luode suunnassa etuovi ja etuterassi, joten keijunmekko on sen vakioasukas ja viihtyy hyvin. Kerran kokeilin istuttaa aurinkoisempaan paikkaan ja kärsi selvästi olostaan. Lehdet punertuivat ja kärvähtivät helposti.

Kuvan amppeli aloittamassa kukintaansa

Alkuvuosina avautumassa olevat nuput herättivät hilpeyttä :D
Auenneina näyttävät tältä.
Kun tumma kukkaosa putoaa pois, jää "hameosa" jäljelle ja se kestää ja kestää, koko kesän. Siinä mielessäkin mukava kasvi.
Kuvassa näkyy kukkien kasvamista hameen alla.
Sanotaan että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Minulla se on: rakkaasta kasvista monta kuvaa :)


Syyskuun lopulla, lokakuun alussa se saattaa vielä kukkia näin komeasti. Kuka raaskii jäättää tämmöstä hallayön armoille? En minä ainakaan! Siispä se pääsi sisälle ilahduttamaan. Eihän valo riitä pitkäksi aikaa, mutta kestää se sisälläkin vielä aika kauan, muistaakseni joulukuulle.
Toinen amppeli pääsi olohuoneeseen maljaköynnöksen kanssa
Talven mittaan kasvustot kuihtuivat ja leikkelin kuivaneet lehdet ja oksat pois. Maaliskuuhun mennessä se oli työntänyt jonkin verran uutta kasvustoa.
Ja teki muutaman hassun kukankin myöhemmin.
Kaikenkaikkiaan olen tullut siihen lopputulokseen etten ala jatkossa talvettamaan keijuja. Ne kasvavat niin hyvin siemenistä. Isoista kasveista tulee niin roskasiivo ja kuivuvat lehdet haisevat tunkkaisille, varsinkin jos ovat asuinhuoneissa.

Lopuksi vielä siemenkodan kasvuprosessi kuvin: (Valitan huonoa kuvien laatua.)
Kun tuo tumma osa putoaa pois, mekon alla näyttää suunnilleen tältä:
Tässä näkyy jo pienoista kehitystä

Nyt näyttää jo lupaavalle. Tosin näiden täytyy vielä kypsyä ja kehittyä. Siemenkota muuttuu ruskehtavaksi ja kuivahkoksi. Yhdestä pallukasta saat runsaasti siemeniä.
Siementen kehittyminen vie koko kesän, joten tässä vaiheessa ollaan syyskuussa, jos kukka on pudonnut kesäkuulla. Kaikki kukat eivät tee edes pallukoita, joten kärsivällisyyttä.

Siemenet ovat valmiita, kun keskusta on tumma. Yhdestä isosta pallukasta tulee jopa kymmeniä siemeniä.

Siinäpä se oli pääpiirteittäin. Jäikö joku asia epäselväksi tai haluaisit lisätietoa? Kysy ihmeessä, vastaan jos suinkin osaan.

Minua kiinnostaisi tietää, miten joku on saanut kasvatettua hämähäkkikukkaa ja Tsinniaa?
Hämähäkkikukkaa en saanut edes itämään ja tsinniat ei kasvanut muuten vaan.

MUKAVAA VIIKONLOPUN JATKOA KAIKILLE !!

8.1.2017

Mitä tällekin tekis?

Olen huono leikkamaan puita ja pensaita, myönnän heti. Ruusupensaita olen nyt oppinut jotenkin leikkaamaan keväisin, mutta esim. syreenit on kompastuskivi.

Osaisko joku viisaampi sanoa mitä tälle vanhalle unkarinsyreenille kannattas tehdä? Se on istutettu ihan ensimmäisenä tyhjään pihaan, siitä alkaa olla kohta 30v. En varmaankaan tehnyt minkäänlaista istutusleikkausta aikoinaan, en raaskinut enkä tajunnut. Virhe!!

Siitä on leikattu useampana vuonna vanhimpia oksia pois ja nyt se näyttää tuolle. Karmea on, myönnetään häpeillen. Haluisin tästä vielä kunnon syreenin, onko toive ihan turha?? Auttaako jos vetää ihan alhaalta poikki, tekee tietysti vaan hirveän määrän noita ohuita, silmuttomia versoja.

Suurin ongelma on se, että oksat taipuu alaspäin, varsinkin kukinta-aikaan. Niissä ei ole lehtiä tai oksia ollenkaan alhaalla. Ovat ilmeisesti kasvaneet joistakin "vesiversoista". Olen yrittänyt katkoa noita nopeasti kasvavia oksia joko heti maasta tai ylempää silmun yläpuolelta.
Syreeni on sellaisella paikalla, ettei saisi olla kovin leveänä ja olen katkonut kaikki vähänkin leviävät/ kääntyvät oksat pois, koska tuosta on käveltävä läheltä. Toisella puolen on kukkapenkki ja toisella puolen kiikku lähellä. Muutenkin kasvaa liki takavasemmalla näkyvää terijoensalavaa.

Nyt on hyvät neuvot tarpeen!

Täältä  näet mitä syreenille tapahtui vuonna 2022

4.1.2017

Paketti tuli!

Onnetar suosi minua ja voitin näin upean palkinnon Satupuutarhan arvonasta. Kiitos ihanainen Satu :)
Se on jotenkin ihmeellinen tunne, kun katsoo ensin kuvia arvottavista tavaroista ja sitten yks kaks ne putkahtavat paketista oman keittiön pöydälle.

Katsokaapa mitä ihanuuksia paketti sisälsi:
Pari ihanaa kangassydäntä
Kaksi suloista kukkalaukkua somin pitsinauhoin. Siistiä käsityötä.
Sisustustarran tekstillä: HOME is where our story begins.
Tässä vielä koko paketin sisältö. Mukana tuli vielä Tähtililjan siemeniäkin :)
Joku ehkä kiinnitti huomiota myös alla olevaan virkkaustyöhön. 
Se on mummoni 36 v. sitten virkkaama parisängynpeite ja meidän häälahja.
Jokaisessa kuviossa on 48 nyppyä.
Koettakaa pysytellä lämpiminä! Pakkasta luvattu huomiselle aika kipakoissa lukemissa.

3.1.2017

Vihdoinkin toimii!

Muutaman päivän pähkäiltyäni ja mietittyäni vaihtoehtoja, jotka olin kirjannut ylös teidän ehdotuksista, iso kiitos muuten kaikille, olen saanut blogin toimimaan haluamallani tavalla.

Tein seuraavasti eli kävin lisäämässä "Käyttöoikeudet" kohdasta kirjoitusoikeudet uudelle sähköpostilleni, joka tein nimellä Maatuska. Toimiakseen se tarvitsee sähköpostiin tulleen kutsun hyväksymisen. Siis kutsuin itse itseni uudella sähköpostilla toiseksi kirjoittajaksi.

Olen nyt testannut uudella sähköpostillani kirjautua uudeksi lukijaksi pariin blogiin ja se onnistui. Jippii!
Samalla muutin kuvakkeeni uudeksi eli nyt kuvassa komeilee Nappi mussukka. Tästäpä minut sitten tunnistaa jatkossa.
Olipas siinä homma, mikä siinä on kun kaikki tuollaiset värkkäämiset on niin vaikeita, mukamas. Mutta jos on intoa, niin pakko vaan ottaa härkää sarvista ja kokeilla tehdä. Ilman noita hyviä neuvojanne ihmettelisin varmaan edelleen.

Haasteitakin on nakattu, otan ne vastaan ja kirjoittelen kun olen saanut ajatukset kasaan.

27.12.2016

Mullon ongelma

Osaisko joku auttaa?
Haluaisin seurata uusia kivoja löytämiäni blogeja, mutta nyt se ehdottaa vain ja ainoastaan seuraamaan mun oikealla nimellä. Sitä en haluaisi kuitenkaan tehdä.

Onko kellään samaa ongelmaa??

Ilmeisesti google-tili tai joku sotkee nyt... olen tietty painanu jostain jotain hyväksy nappia.. vahingossa. Osaisko joku auttaa minua ja kertoo miten pääsisin takaisin seuraamaan nimimerkilläni.

Voiko tuon googletilin poistaa kokonaan? En edes tykkää siitä.

Kyseleepi pöllö koneenkäyttäjä




23.12.2016

Onnellista joulua!

Joulurauhaa sinulle ja lähipiirillesi! Olkoon joulusi valoisa, rakkauden täyttämä ja lämpöä tulvillaan!
Työkaveri antoi näin ihanan lahjan ja on itsetehtykin vielä. Arvostan.

16.12.2016

Puutarhurin joululaulu

Tervehdys kaikille kuukauden paussin jälkeen!
Hiljaista on ollut minun blogissa, niin kuin monella muullakin. Kun ajelin tänään töistä kotiin, niin mieleeni rupes pukkaamaan laulun sanoja. Tai pätkiä siitä, loput kirjoitin kotona.
Tässäpä teille joulun odotusta Maatuskalta laulun/runon muodossa.  Saapi hoilottaa siellä kotosalla Nyt maass' on hanki -laulun sanoin, jos huvittaa.

Puutarhurin joululaulu
( Nyt maas' on hanki.. sävelellä)

Kun kasvihuone on umpijäässä,
ja katse riutunut tarhurin.
Vain lunta maassa ja vinkka kylmä,
ei kukkasista nyt tietoakaan.
Se mielen saattaa niin kaihoisaksi,
ois kevät jo, ois kevät jo.
 
On taimimullat jo vartoomassa,
ne kutsuu tuttua kylväjää.
Ja siemenpussit on ojennuksess'
niitä illoin tarhuri hypistelee.
Käy aatos lempeä kevätpuuhiin,
sais kylvää jo, sais kylvää jo.

On kaikki valmista tositoimiin,
on purkit, purnukat koottuna.
Vain puuttuu lämpö ja päivänvalo,
mi taimet kasvattaa vahvoiksi.
Se tarhurin saa iloiseksi,
kun kasvaa ne, kun kasvaa ne.
Vaan ensin juhlimme seimenlasta
hän meidän joulumme lahja on.
Saa mielet herkiksi tallin ihme,
kun muistais lapsen tuon jokainen.
Nyt toivon teille rauhaa rintaan,
kun joulu on, kun joulu on.

Hyvää joulun odotusta juuri sinulle!