Lukijatoive: Terassin kuulumiset

Onpas ihan mukavaa tarttua lukijan kysymykseen; mitä kuuluu terassille? Terassin syntyvaiheet on kerrottu "Kurkkaa tännekin" osiossa etusivulla, mutta laitan linkin TÄHÄN

Monissa kuvissa terassi on vilahdellut vuosien saatossa, mutta tehdään nyt jonkinlainen kooste. Kuvat on koottu vähän aihepiireittäin eri vuosilta 2013-2023

Terassin toisena kesänä onnistuin saamaan kelloköynnöksen kukkaan. Kasvatin sitä ekaa kertaa ja heti tärppäs. Sen koomin ei ole sitten ehtinyt kukkaan. 

Päätyristikkoon laitettiin kasvamaan alppikärhöä, joka on viihtynyt siinä vähän liiankin hyvin. Pariin otteeseen se on leikattu alas ja on kasvanut saman kesän aikana takaisin täyteen mittaan. 

Rouge Cardinal ei menestynyt kuin pari vuotta😞 

Terassin pitkällä sivulla olevassa penkissä oli alunperin pari Fairy ruusua, mutta paikka ei ollut niille sopiva. Muutamana vuonna oli ranskantulikukkaa melkein koko penkki täynnä. Nyttemmin on rajattu vähemmälle.

Tällä hetkellä siinä on myös akileijoja, lupiinia, liljaa, ritarinkannusta ja alustan valtaa suikeroalpi. Reunuksilla kukkii ihanasti myös ketoneilikkaa.

Siis todellinen sillisalaatti istutus 😁. Tuntuu etten ole koskaan saanut tätä edes valmiiksi, vaan siihen on lykätty kasveja ajatuksella; kasvaa jos kasvaa. 

Terassilla on hyvä kasvattaa keväällä ja alkukesällä taimia. Näkymät eivät ole kovinkaan kauniita muovihupuilla ja katekankailla suojatuine minikasvareineen, mutta tässä ovat lähellä hoitaa ja vesipiste vieressä. (kasvihuoneeseen en ole enää pariin kesään jaksanut raahata taimia)

Sain lapsuuskodistani vanhoja sipuli- ja perunalaatikoita. Niistä tehtiin minulle selkäystävälliset kasvatuslaatikot, joiden kanssa ei todella tarvi kumarrella.

Vuosien saatossa on kasvatettu monenlaista, vähän vaihdellen sortteja.

     

Tänä kesänä kasvatin yhdessä laatikossa mix-porkkanoita

Terassi on mainio paikka kesäkukkaruukuille ja amppeleille. Niissä kasvaa pääosin itse taimista kasvatettuja kukkia: petunioita, reunuskakkaroita, samettiruusuja, kirjo-ja punasalviaa, kosmosta ym.

Reunuskakkara sopii amppeliin myös, tässä lobelian kanssa.

Kerrottuja petunioita vuosien varrelta, itse kasvatettu siemenistä.

 

Kosmokset kasvatan ruukuissa. Olen kokeillut suorakylvönä ja esikasvatettuna.

Kosmokset ovat ihan lemppareitani💚

Zinnioita

Samettiruusu Strawberry Bonde ylitti kaikki odotukset. Myös näistä kerätyt siemenet tuottivat emon näköiset kukat, ainakin ekana keräysvuonna.

Kukkien väri vaihtuu punaisen-keltaisen-oranssin sävyissä kukinnan edetessä.

Terassi on totta kai myös perheen lemmikkien käytössä ja oleskelupaikkana💕

Tämä oli hyvä aikamatka itsellekin, kun selasin kuvia. Mukava muistella mitä on 11 vuoden aikana kasvanut ja kasvattanut.

Isopantaheinä

Miinanköynnös ?

Jänönhäntää

Vanilla samettiruusut, nämä isot vaaleat. Näistä ei saa kelvollisia siemeniä.

Kesän lopulla terassi on melkoinen keidas, pääty on umpeen kasvanut, mutta suojaa samalla liialta auringolta. Tuossa päädyssä on nukuttu lukuisat päikkärit vaunussa👶💗.

Terassi on siis jatkuvassa käytössä, varsinkin kevät-syksy välillä. Talvella vähemmän, mutta kate suojaa mukavasti pannuhuoneelle kulkua, satoipa vettä tai lunta. Juodaan siellä myös kahviakin, mutta on todella kuuma keskikesän helteillä.

Kiitos kun jaksoit kahlata tänne asti. Kuvia tuli paljon ja sama määrä jäi rannalle. Kiitos sinulle joka kysyit kuulumisia 🌹

Virkattu kilpikonna muistipeli

Pinterestin ihmeellisestä maailmasta löytyy vaikka mitä kivaa. 

Tämä idea alkoi kiinnostaa siinä määrin, että oli pakko toteuttaa se nuorimman lapsenlapsen 2v. lahjaksi. Jotain ohjeita löysin, mutta osan sovelsin itse.  En ole jäärin hyvä käsitöissä, eikä tekeleitä olisi ehkä viisasta esitellä, mutta ajatus on tärkein.

Tein sarjatyönä aina osat kerrallaan. Pohjat, päät ja kilpiosat. Alussa kokosin yhden malliksi, halusin nähdä miltä näyttää valmiina. Kokoaminen oli myös yllättävän aikaa vievää. Piti saada osat kunnolla kiinni etteivät irtoa rajussakaan leikissä. Siksi en käyttänyt helmiä tai vastaavia silminä vaan tein ne langasta.

Keskustan väriympyröihin löytyi vaivatta langat omista jäämistöistä :)

Ruskea lanka oli hieman liian paksua ja inhottavasti säikeet irtaantuivat, mutta oman pitäjän kaupasta ei löytynyt muuta sopivaa väriä. Muut ovat puuvilla lankaa, mutta vihreä on sekoitelankaa.

Emon pään kanssa oli vähän haasteita. Ensin tein liian pienen ja tästä lopullisesta tuli hieman liian iso, mutta en enää jaksanut alkaa purkamaan. Ilmeen muotoilussa oli myös haasteita, mutta tällainen siitä tuli.

Emon takaosaan on jätetty aukko, jonka voi sulkea napin avulla. Poikaset voi kerätä emon sisälle kun niitä ei käytetä. Näin ne pysyvät tallessa.

Poikasilla voi leikkiä ihan muuten vaan. Synttäreillä sankari piti pikkuisia molemmissa kädessään ja paijasi poskia vasten :) Voi miten sööttiä

Kivaa tässä on myös se, että toimii samalla muistipelinä. Pikkuisten kilppareiden vatsanpohjiin on tehty kahdet saman väriset täplät, näin syntyy parit. Olisin tehnyt useammat parit mutta peruslangat loppuivat kesken.

"Tulkaa kaikki tänne mamin luo"

Oliko tämä sinulle tuttu idea?

KAAMEAT LEVIÄJÄT 😮 Mikä neuvoksi?

Niin ihania kuin useimmat perennat eli monivuotiset kukat ovatkin, monilla niillä on taipumus levitä aivan liikaa. Tämän riesan saa kokea uskoakseni lähes jokainen puutarhan perustanut. 

Kasvit leviävät joko siemenistä tai tekemällä erinäisen määrän uutta juuristoa tai jopa molempia yhtä aikaa. Osa tekee järkyttävät määrät ohutta hentoa juuristoa, jotka leviävät ja haarautuvat tunkien joka paikkaan. Jo sentin mittaisesta ohuesta juurenpätkästä saattaa alkaa uusi kasvusto. Se on raivostuttavaa silloin, kun sitä ei nimenomaan halua!

Monet ns. luonnonperennat ovat kyllä ihan nättejä, mutta eivät sovellu välttämättä istutuksiin. Näistä yksi esimerkki on vuohenkello. Ihan nätti luonnontilassa olevassa paikassa tai maljakossa, mutta älä erehdy laittamaan kukkapenkkiin, ellet ole ihan varma. Siitä saa nimittäin ikuisen riesan. 

Vuohenkelloa laitoin tyhmyyksissäni ja kaivoin sen kukkapenkin kahteen kertaan ylös ja siivosin huolella juurenpätkät pois tai niin ainakin luulin ja vaihdoin jopa mullan. Olin varma ettei enää nouse, mutta keväällä puski esiin ensimmäiset ja juuristo oli jo levinnyt. Se loppui vasta kun koko penkki hävitettiin. Edelleen kasvaa pienissä määrin pihan laitamilla ja kerään sitä välillä maljakkoon. Leikkuri pitää huolen ettei leviä pihalle.

  

Ensimmäinen oma mokani, jonka tein uutena, oman pihan omistajana, oli tuoda  synnyinkodistani kannusruohoa kukkapenkkiin! Äiti kyllä koetti varotella ettei sitä kannata laittaa, mutta minä en kuunnellut ja ajattelin pitäväni sen helpostikin kurissa 😆 Senhän tietää miten siinä kävi, kun en tiennyt sen tavoista. Se eli ja voi hyvin monta vuotta, mutta uskokaa tai älkää, se on hävinnyt kun penkki hävitettiin.

🍃                        🍃                        🍃                       🍃                        🍃           

Mutta hypätäänpä perennoihin. Tälle syksylle olisi tiedossa rohtosuopayrtin poistamista kahdestakin kohtaa. Saa nähdä miten onnistuu. Istutin sen ihan väärään paikkaan, olisi pitänyt jo tietää, mutta kun se on ollut tällä paikalla jo kymmeniä vuosia enkä halunnut hävittää perintöperennaa kokonaan, mutta pitikö istuttaa etupihalle!!

Suopayrtti leviää tehokkaasti juuriston avulla. Sen saa pidettyä nippa nappa kurissa, mutta joutuu olla tarkkana ja teettää työtä.

Lisäys: Jos haluat siirtää perennoja toiseen paikkaan, niin puhdista juuret aina erittäin huolellisesti pesemällä ne ja poistamalla kaikki leviävien kasvien juuret. Ellet ole varma saitko kaikki pois tai juurakko on niin tiheä ettei se onnistu, MIETI kaksi kertaa kannattaako riskeerata esim. uusi istutusalue vai kenties ostaa tai muuten hankkia uudet alut. Mikään ei ole tympeämpää, kuin siirtää riesa uuteen paikkaan !! Samoin jos annat jakopaloja eteenpäin, kerro mahdollisista leviävien kasvien juurista jakopalojen seassa, ellet ole puhdistanut niitä etukäteen.

Yksi helpoimmin leviävistä perennoista omalla pihallani on tulikukat. Aina ehtii joku siemenpallukka kypsyä ja kun alat katkoa varsia, kuuluu vaan rapina, kun siemenet lentää. Yhdessä kukkavarressa on tuhansia siemeniä...ei kun miljoonia 😁

Ranskantulikukka tekee ihan samalla lailla hulluna siemeniä. Lue eteenpäin, niin saat selville miksi se ei ole vallannut koko pihaa.

Ihanat akileijat lisääntyvät myös helposti siemenistä.

Mikä sitten neuvoksi?

Siemenistä leviävien kohdalla helpoin ja parhaiten tehoava keino on kerätä siemenet / kukkavarret hyvissä ajoin pois. Järkevintä se olisi tehdä heti kun kukat ovat lakastuneet, etteivät siemenet ehdi kypsyä. 

Kypsiksi päässeet siemenet kerään poltettavan energiajätteen sekaan roskapussiin, näin ne eivät jää luontoon lisääntymään tarpeettomasti. 

Entä sitten ne juurien / juuriston avulla lisääntyvät? Siinäpä miettimistä. Ensinnäkin kannattaa miettiä istuttaako vai ei, kuinka tarkka on kukkaryhmien ulkoasusta, saako siellä levitä? 

Tässä olisi yksi hyväksi koettu omakohtainen vinkki: 

Olen istuttanut muutamia leviäviä perennoja isompiin taimipurkkeihin (n. 3-4 l) ja haudannut ne maahan. Näin on pysynyt kurissa esim. saniainen ja vuorikaunokki jo monta vuotta. (koputan silti puuta 😉)

Tässä oli vain muutamia leviäviä sortteja, niitähän löytyy paljon lisää mm. sormustinkukat, joita meillä ei ole.

Kertokaapa minkä kasvin tai kasvien kanssa olette meinanneet hätääntyä puutarhassanne? Vai saako kasvit levitä omaan tahtiinsa?

Mitä konsteja sinulla on käytössä liiallisen leviämisen estämiseksi?

HAUSKAA VIIKONLOPPUA 🍁🍂🍄

 

LISÄYS, lukijoilta tulleet vinkit leviävistä kasveista:

elämänlanka, kielo, pikkutalvio, maahumala, ketunleipä, juhannusruusu, terttuselja, värikärsämö, sormustinkukat, pihakäenkaali, konnatatar, kirjovuohenputki, taponlehti, jättiputki, auringontähti, viiruhelpi, tähtiputki, myskimalva ja malvat yleensä, pikkuampiaisyrtti, oregano, helminukkajäkkärä, karhunvadelma, kanadanvuokko, vuorikaunokki, nukkapähkämö, lipstikka, harmaakäenkaali, tyrni, poimulehti, rönsyakankaali, tummakurjenpolvi, ukonkello, iisoppi, asteri? eli iso joukko!!

💛 IHANAT SYYSKUKKIJAT 💛

Tänä syksynä on ollut hyvät olosuhteet loppukesän kukkijoille.

Haluaisin esitellä teille ihan uuden kukkijan pihallani eli PÄIVÄNSILMÄN. Ostin siemenet yksityiseltä fb:sta. Niistä kasvoi kahdenlaisia, tosissa on tummat lehdet ja kukat pitäisi olla punertavat, mutta niistä ei ole kuvaa, kun eivät vielä kuki. Laitoin ne liian varjoisaan paikkaan.

Todella kiitollinen kukkija ja miten uljaasti pysyi pystyssä kovilla sateilla ja tuulilla. Kukka on sen verran pieni, että jaksoi hyvin kannatella itseään.

Kukinnot heiluvat ihanasti n. 150-160 cm korkeudessa, eivät jää huomaamatta!

Arvatkaa mitä löysin siistiessäni ympyräpenkkiä? Siis jokin punahattuhan tämän täytyy olla. Muistan miten kasvatin pari, ellei kolmekin vuotta sitten jälleen kerran punahattuja siemenistä ja laitoin taimet useampaankin paikkaan. 

Jes jes jes!

Tämä onkin jo esiintynyt täällä, mutta on niin ihana väriläiskä, että menköön uudelleen. Eli KESÄPÄIVÄNHATTU, myös siemenistä kasvatettu. 

Kukki nyt toista vuotta ja ajattelin että on yksi vuotinen, mutta toisin kävi. Uskallappas olla kukkimatta ens vuonna!

Alla olevissa kuvissa aloittelee kukkimista heinäkuun puolenvälin jälkeen

 

    

Näkymä tältä päivältä eli kukintaa on kestänyt jo yli 7 viikkoa! 

Ei huono, sanos Jormaki :)

                         

Lämmin suositus näille, jos tykkäät lämpimistä syysväreistä 💛💚

Loppuun vielä muutama yleiskuva etupihalta

Ihanaa syyskuun jatkoa kaikille! Nautitaan näistä viimeisistä kukkijoista ja lämpöisistä päivistä täysillä 😍