Eihän se aina niin mene, ei nytkään, mutta jotku sentään onnistu. Petuniat aloittelee kukintaansa ja innolla odottelen minkävärinen kukka seuraavaksi putkahtaa. Kerrottuja, suurikukkaisia petunioita kylvin maltillisesti ja suhteellisen hyvin lähtivät.
Tästä tykkään erityisesti
Petuniat kasvoivat niin hyvin, että napsin keväällä melkein jokaisesta latvapistokkaita ja ne juurtuivat yllättävän hyvin ja nopeasti muovikuvun alla, missä kosteus säilyi.Varsinaiset siementaimet saivat uutta intoa, kun latva vietiin ja kasvoivat entistä tuuheammiksi.
Harmi kun nämä sattuivat tuon puna-valkoisen kanssa samaan amppeliin, värit ei natsaa yhtään yhteen. Uskaltaskohan siirtää.....
Tämäkin on oikeasti vielä syvempi ja tummempi väri, huh!
Alla olevan väri on oikeasti ruskehtavampi, ei taas kuvaan saanu millään oikeaa sävyä.
Lannoituksena käytän vaaleanpunaista jauhetta, jota annan joka kastelukerta eli 2-3 kertaa viikossa. Nuppuja näyttää olevan/tulevan runsaasti. Uudet amppelit vetää multaa hyvin ja kosteus säilyy säästä riippuen jopa kaksi, kolme päivää.
Ei tahdo käsittää että tuskin silmillä havaittavan pienestä siemenestä kasvaa jotain näin upeaa!
Hyvin onnistuut! Hianon färisiä kaikki ja hyväs hapes hyvinki :) Enoo koskaa petuniaa kasvattanu, enkä taira jatkoskaa, ku lähes kaikki tämän kevään kasvatukset meni päin honkia.
VastaaPoistaNuo sattuivat onnistumaan hyvin ;) Kyllä ei paljoa viiti esitellä kasvatuksiaan, pelargoniat ja sammarit vielä just ehkä kehtaa kesäkukista, mutta hutejakin tuli, öhöm......
PoistaTodella kauniita, hyvin kasvaneet:)
VastaaPoistaKiitos Ritva :)
PoistaPuna-valkea onkin oikea kaunotar, nättejä toki muutkin. Kerran kasvatin kerrottua petuniaa simenestä ja hyvin onnistui. Kuihtuneiden kukkien nyppimisestä en kyllä pidä, kun ovat niin tahmeita. Muuten olisivatkin oikein mukavia ja kiitollisia kasveja. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaEikö olekin? Tahmaaminen onkin varmaan ainoa miinuspuoli noissa. Saksiakin voi toki käyttää ;)
PoistaOstin kerran alesta kaksi valtavan suurta roikkuvaa amppelia. Jouduin pestä useamman kerran kädet siivouspuuhan aikana, koska molemmissa oli paljon kuivuneita kukkia. Silloin kyllä tuntu, että oliko pakko ostaa, mutta ne komistuivat ihan silmissä ja menivät vielä viikkotolkulla.
Kaunottaria jokainen ja erityisesti tuo punavalkoinen. Kerran olen kasvattanut petuniaa, mutta silloin oli vain ikkunalautatila käytössä. Pitäisiköhän ensi keväänä kokeilla uudelleen, kun on kellari ja kasvilamput.
VastaaPoistaTilanpuute vaikeuttaa huomattavasti tätä harrastusta. KAikki sopivat ikkunalaudat ja pöydät/työtasot käytössä. Ilman kasvilamppuja olen pärjännyt tähän asti, tuskin tulee hommattuakaan ;)
PoistaKerratut petuniat ovat minustakin kauniita, siemenkasvatusta en ole koskaan kokeillut, mutta lähes joka vuosi on jossain istutuksessa petunia. Minua ei nyppiminen häiritse, päinvastoin, taidan kuulua niihin innokkaisiin nyppijöihin.
VastaaPoistaKerrotut ovat niin ihania ja suuria! Kokeile kasvattaa, ei ole mitenkään vaikeaa, jos on jotain muutakin kasvattanut. Nyppiminen on mieluista puuhaa täälläkin, siitä voisi kertoa vaikka mitä juttuja, ehkä joskus....
PoistaKauniita ovat kaikki petuniat siulla, tykkeen erikoisesti tuosta tummasta. En oo kasvattanu ihe petunioita ja tuo nyppiminen niissä on ikävintä.
VastaaPoistaKiitos Ulla, vaihteeksi taas onnistuivat, ei se ole mitenkään varmaa aina mikä onnistuu ja mikä ei.
PoistaTotta, käsittämättömän upeita! Hyvä sinä.
VastaaPoistaKiitos Nettimartta :)
PoistaTodella upeita kukkasia, sinulla on homma hallussa!
VastaaPoistaKiitos Gitta :) Niin kuin jo aikaisemmin mainitsin, ei ne aina onnistu....
PoistaIhanat kerrotut petuniat, kaikki ovat kivan värisiä ja niistä on vaikea valita suosikkia :)
VastaaPoistaKiitos. Muutaman vuoden tauon jälkeen ovat todellinen ilo silmälle.
PoistaVau, ihania!
VastaaPoistaKiitos :-)
PoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista