27.5.2023

PÄÄTYPENKKI (nro 6 kartassa)

Jatketaan istutusalueiden esittelyä, vaikka en tiedä ehtiikö kukaan niitä näin kevätkiireiltä edes lukea. Postauksen lopussa on kartta tontista, niin näette missä liikutaan, ilmansuunta pohjoinen-koillinen. 

             💚💚                              💛💛                                      💚💚

Hypätään talon päätyyn ja katsotaan mitä siellä on tapahtunut vuosien varrella. Alussa meni monta vuotta ettei ollut mitään, sitten oli pieni penkki, missä kasvoi kehäkukkaa ja jotain muuta. 

2008 
Tein ensimmäisen laajennuksen, istutin tuijat ja tuiviot, edellisenä kesänä oli laitettu pari alppikärhöä ritilikköön. Keltainen on kituvaa tarha-alpia ja reunoissa tulikellukkaa.

Toisessa päässä kasvoi humalaa, joka oli useampi vuosi sitten siihen istutettu.

2009


Tuivioiden edessä kasvaa valkoista patjarikkoa.




Vuosien 2010 ja 2011 näkymiä. Kasvit pikkuhiljaa lisääntyvät.
Olisko lapinnauhus?

Huiskunauhus, joka ei oikeasti ole edes nauhus.

Kääpiöjaloangervo



Alppikärhö kukkii kauniisti, erottuu hyvin tummia värejä vasten.

Alkukesän kukkijat, vuohenjuuri ja tulikellukka joka kurkistaa oikeasta reunasta.

Muutamana vuonna kasvoi jalostettua päivänkakkaraa, mutta jotenkin se alkoi kyllästyttää, kun retkotti pitkin poikin.


2012
Olikin aika tehdä isompi muutos. Maanmyötäisesti teimme kolme uutta istutusaluetta, eikä niitä korotettu vaateriin :)


Olihan ne sen kesän komiat, käytävät meinaan, mutta kyllä on jaksaneet puskea ilmasta leviäviä rikkaruohoja vuosien varrella.



Töyhtöangervot sopivat loistavasti tälle alueelle ja niitä on useampi pensas.

2019
Rakastamiani akileijoja löytyy myös täältä. Tässä clematiskukkainen kaunotar.





Särkynyt sydän viihtyy mainiosti ja on uskollisesti noussut joka vuosi kaunistamaan alkukesää.

Saniainen kasvaa purkissa, joka on haudattu maahan, eipä leviä! Nappi esittelee ties kuinka monetta kertaa yrittämääni keijunkukka Frans Halsia. Aina se häviää. 

Elämäni ensimmäinen ja edelleen ainoa alppiruusu Haga istutettiin myös päätypenkkiin, tuijien huomaan.


Poimulehti kauniine lehtineen.

 2021
Alkaa olla täyttä ja rönsyilevää joka puolella.



Etualalla jaloangervo Erika, kuva kukasta alla💗.


Siirsin vuorikaunokin auringosta kitumasta tänne myös ja laitoin sen ruukkuun ja hautasin maahan. Hyvin on pysynyt aisoissa jo monta vuotta :)
Yksi harvalukuisista sinisistä kukista pihallani :)

Kuunliljat viihtyvät myös, kun ei ole liikaa aurinkoa. Lisäksi kasvaa  hopeatäpläpeippiä, maksaruohoa ja rentoakankaalta maapeitekasveina, sekä peittokurjenpolvea, tulikukkaa ja kultatyräkkiä. 


Kiva jos jaksoit tänne asti kahlata😎
Kaunista, joskin viileämpää viikonloppua 

17 kommenttia:

  1. Onpa tämäkin alue kokenut melkoisen muodonmuutoksen alkuvuosista! Nyt on ihanan rehevää.
    On kumma juttu, kun aina on joku kasvi tai useitakin, jotka eivät vain viihdy. Niitä tulee istutettua moneen kertaan, kun kuitenkin niistä tykkäisi ja puutarhaansa haluaisi. Toivottavasti jollakin kerralla sitten onnistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näköjään sitä vuosien saatossa saa aikaan monenlaista ja mielikin muuttuu kasvien suhteen. Kaikki eivät vaan viihdy, vaikka olisi omasta mielestä sopiva paikkakin.

      Poista
  2. Kyllä näyttää kauniilta. Hienoa kukintaa ja suloinen Nappikin on päässyt kuvaan.
    Mukavaa viikonloppua sinne Keski- Pohjanmaalle. Kesällä taas pääsen itsekin sinne tuttuihin ja rakkaisiin maisemiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunuvuokko :) Koirat vilahtelee tuon tuostakin jossain kuvissa, haluavat aina olla lähellä, usein liiankin lähellä kun jotain tekee tai kuvaa. Mukavaa viikonloppua sinnekin, täällä vietetään koleaa viikonloppua tällä kertaa.

      Poista
  3. Jo on tullut muutosta vuosien varrella 😊 Ihanan runsas tuo kasvillisuus! Minulla yksi keijunkukka syötiin metsämyyrän toimesta 🤔 taisi olla hyvää, vaan eipä ollut huomannut kuin sen yhden onneksi 🤭

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä tuppaa tulemaan :) Alkaa olla kohta melkoinen viidakko ja silti vaan rikkojakin mahtuu mukaan. Kappas vaan, taisi maistua makealle. Onneks eivät kaikki hävinneet niiden suihin.

      Poista
  4. Ihanan näköistä ja kiva, kun jaksoit tehdä selostuksen eri vuosilta, sitä oli mielenkiintoista lukea. Itsekin olen yrittänyt kuvata ja pitää jonkinlaista päiväkirjaa, milloin mitäkin on istutettu, mutta välillä jää joku vuosi välistä ilman yhtään merkintää. Epäilen, että silloinkin on jotain uutta istutettu.
    Sinulla on paljon samoja kasveja kuin itsellänikin. Saniaista olen yrittänyt saada leviämään, mutta ilmeisesti meillä on niin kuiva tontti, että ei se vaan viihdy, vaan kuihtuu parin vuoden kuluessa pois kokonaan. Vuorikaunokista tykkään paitsi väristä niin hyvästä leviämiskyvystä johtuen, mutta kohta pitänee sitä ruveta rajoittamaan, kun tila loppuu.
    Alppikärhö punaista seinää vasten on tosi kaunis, samoin nuo töyhtö- ja muut angervot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kuvia olisi riittänyt vaikka kuinka, mutta jotain rajaa sentään. Kuvista juurikin näkee parhaiten kaikki muutokset vuosien mittaan, ei niitä muuten muista. Toki myös kirjalliset muistiinpanot auttaa. Yritän pitää kasvit aisoissa, mutta on niitäkin joille en kohta mahda mitään. Toki jos on paikka missä saavat levitä, niin silloin voi antaa olla mutta yleensä istutusalueissa haluaa pitää jonkinlaisen järjestyksen ja antaa kaikille tilaa. Kiitos kommentista.

      Poista
  5. Olipa mukava seurata puutarhan muuttumista vuosien mittaan. Kauniita kasveja olet valinnut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, mukava kun viihdyit muutosmatkalla:)

      Poista
  6. Toki nämä sarjasi jutut tulee tutkittua huolella. Oikein sopivaa iltalukemista ja inspiraation siemeniä.
    Kiitos taas vaivannäöstä - on kiva katsoa, millainen on ollut alueen matka. Nuo akileijat ihastuttivat erityisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivi, aina yhtä mukava kuulla :) Akileijat ovat vaan niin ihania.

      Poista
  7. Istutusalue-esittelyjä on oikein kuva lukea. Tuo alue on näyttänyt jo alkuun nätiltä, mutta ajan myötä siitä on tullut oikein erityisen komea, monilajinen ja rehevä. Herkästi leviävien kasvien istutus maahan ruukussa onkin mainio idea. Minä olen koittanut vältellä runsaasti leviäviä kasveja, sillä edellisen kotimme pienellä pihalla opin kantapään kautta, miten haastavaa joitain kasveja on saada kuriin, kun ne ova päässeet leviämään vapaasti. Mukavaa toukokuun loppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinullekin kommentistasi :) Runsaasti leviäviä kasveja on nykyisin oppinut välttämään tai ainakin rajoittamaan huolella. Säilyy edes joku roti. Kiitos samoin sinulle.

      Poista
  8. Kyllä ainakin minä käyn lukemassa kaikkien postaukset mutta välillä on tosiaan niin kiirettä, ettei ehdi jättää kommenttia. Viimeiset viikot töissä ennen kesälomaa olivat niin kiireisiä, että jäin blogeista totaalisesti jälkeen. Nyt on pitänyt puutarhatöiden lisäksi kiirettä blogien kanssa mutta jospa tässä alkaisi pian päästä takaisin aikatauluun. Enää kolme päivää myöhässä! :D
    Tämäkin istutusalueesi on kokenut isoja muutoksia vuosien mittaan. Varsin onnistunut lopputulos minusta. Varjossa viihtyvillä kasveilla saa mahtavaa rehevyyttä eikä kukinnasta silti tarvitse tinkiä. Alppikärhölle erityismaininta hurmaavasta kukinnasta.
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, miten jaksatte vielä kaiken aherruksen lisäksi käydä uskollisesti lukemassa/katsomassa toistenkin postaukset ja tehdä omia siinä sivussa. Kiitos sinullekin kommentista Minna :)
      Totta, kuten myös edellisessä varjon kesäkukkapostauksessa, niin tässäkin näkee että varjoisammassa kukitaan myös :)

      Poista
  9. Anonyymi6/12/2023

    Tuota vuorikaunokin ruukkuunistuttamiskikkaa meinaankin kokeilla. Viime kesänä poistin sitä useammasta penkistä, mutta yhä kasvustoa nousee. Vielä pahempi leviäjä on konnantatar, että vuorikaunokki jää toiseksi. Sen ottamista lahjaksi olen katunut. /Piri

    VastaaPoista

Mukava kun kävit täällä:) Jätäthän viestiä käynnistäsi, arvostan sitä!
Nice have your here:) Leave comment, please!