KESÄKUKKIA VARJOON JA PUOLIVARJOON

Summer flowers to shady or part shady.

Varjoinen kuisti, veranta tai terassi saattaa aiheuttaa mietintää mitä sinne hankkisi. Kukkiiko siellä mikään ja mitkä kukat ylipäätään viihtyvät varjoisammassa.

Kokosin tähän varjossa ja osittaisessa varjossa viihtyviä kukkia, mitä itse olen käyttänyt. Meidän etupiha on varjossa suurimman osan päivää, vasta oikeastaan ilta-aurinko alkaa paistaa siihen. Ilmansuuntana arvioisin luode-pohjoinen. 

VERENPISARAT on yksi hyvä valinta. Niitäkin on monenlaisia eri tarkoituksiin, isoja  amppeliverenpisaroita ja pienempiä pystymallisia, joita voi istuttaa ruukkuihin muiden kaveriksi. Myös rungollisia löytyy.

Alla verenpisara annansilmän ja maahumalan kanssa

LUMIHIUTALE on monen suosikki, niin minunkin. Sitäkin löytyy nykyisin muissakin väreissä, kuin valkoisena. 

Lumihiutaleet voi kasvattaa siemenistä itsekin. Pari vuotta sitten kasvatin kolmea eri väriä ja sain ne kukkiviksi. Mukavasti roikkuvat tuossa kuistin kaiteessa parvekelaatikoissa.

 

MILJOONAKELLO / PIKKUPETUNIA  on yleistynyt kovasti viime aikoina ja sitä saa aika kivasti myös täältä pikkupaikkakunnaltakin marketista.

Nämä kukkivat ihan hulluna tuossa tolppaan laitetussa koukussa eli ovat hieman enemmän tyrkyllä aurinkoon ja niihin ottaakin ensimmäiset säteet. Runsasta lannoitusta vaan.

Näitä oli yksi kesä myös keittiön ikkunalla.

LOBELIAT viihtyvät myös varjoisemmassa ja kukkivat kohtuullisesti.

Kuten kuvista näkee, myös varjoisan sisäänkäynnin saa kukitettua ihan kivasti. Kuvissa v. 2021 näkymiä.

AHKERALIISA on myös ihan ok valinta, jos siitä pitää. Se on todella helppo kasvattaa itsekin, taimet ovat napakoita.

KEIJUNMEKKO  taitaa olla edelleen yksi halutuimmista kesäkukista, ainakin jos katsoo blogin eniten katsottuja postauksia koko ajalta. Komea se onkin, mutta ihan joka vuosi en silti sitä kasvata, esim. tänä vuonna jätin väliin.

Meidän etukuisti saattaa olla jopa liian tuulinen ja viileä paikka sille, varsinkin alkukesästä, koska joka vuosi siemenpallukat eivät ehdi kypsyä tai edes kasvaa tarpeeksi suuriksi. 

VÄRINOKKONEN ELI KIRJOPEIPPI

ei varsinaisesti ole kukkiva mutta silti se ajaa hyvin asiansa esim. muiden kasvien kanssa yhdessä. Tässä maahumalaan yhdistettynä. Upea tumma sävy säilyy ja näkyykin parhaiten varjoisemmassa.

PETUNIA ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan puolivarjon kesäkukista. Mutta se soveltuu oikein hyvin, kuten nämäkin itsekasvatetut petuniat sen osoittavat.

ORVOKKI soveltuu niin ikään varjoisempaan paikkaan.

Toivottavasti näistä oli jollekin edes rippunen hyötyä ja iloa. Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille oman elämänsä puutarhureille.

VUORENKILPI, kevätkunnostus ja käyttövinkkejä

Vuorenkilpi jakaa aika voimakkaasti mielipiteet kahtia, siitä joko pitää tai ei pidä. 

Vaikka et pitäisikään vuorenkilvestä, olet jo klikannut tämän jutun auki ja kutsunkin sinua rohkeasti jatkamaan postauksen loppuun saakka 😊

Miksi minulla on vuorenkilpeä puutarhassani?

Pidän siitä ja mielestäni se on kelpo kasvi ollessaan oikeassa paikalla. Lisäksi se todella monikäyttöinen, sopien monenlaisiin kohteisiin.

Vuorenkilpi tuo alkukesän heleyteen ihanasti väriä 

 Mihin tai miten vuorenkilpeä voi käyttää?

Itse käytän sitä ehdottomasti eniten erilaisten istutusten seassa. 

Sopivina annoksina istutusryhmissä, se tuo suurien lehtiensä 

myötä selkeyttä ja harmoniaa istutusryhmiin.

Syksyllä käytin jo mukavasti värittyneitä lehtiä syysistutuksissa.

Lehtiä voit käyttää kukkakimppujen tekoon

Kukat ovat upeita maljakossa

Sen avulla voi reunustaa istutusalueen / kukkapenkin.

 Sillä voi siistiä hankalat puiden alustat ja muut paikat

Se sopii myös paikkoihin, missä muut kasvit eivät viihdy. Rinteissä, luiskissa ym. hankalissa paikoissa. Se on suhteellisen vaatimaton kasvupaikan suhteen. 

Hoitaminen 

(miten olen itse hoitanut eli perustuu omaan kokemukseen)

Mikään kasvi ei voi hyvin tai ole kaunis, ellei sitä hoideta ja siistitä välillä. 

Monesti näkee ohjeena vuorenkilven hoidolle vain odottaa että talvenaikana löpsähtäneet lehdet virkoavat. Toki näin käykin ja kasvi piristyy, mutta itse tykkään poistaa kaikki vioittuneet ja muutoin huonot lehdet. Lehtiä voit poistaa niin paljon kuin haluaa, se ei tykkää huonoa, vaan alkaa muodostaa uusia lehtiä ja koko kasvi uudistuu.

Tästä olen poistanut varmaan 2/3 osaa lehdistä. Talvet ovat erilaisia 

ja välillä tulee tuhoja enemmän.

Leikkaan myös kuihtuneet kukkavarret pois heti kun ne lakastuu. Hoitoon kuuluu mielestäni myös kasvin "kurittaminen" eli hillitsen kasvua tietyillä paikoilla ettei se valtaa liikaa tilaa. Tottelee lapiota hyvin:) Jakopaloja voi antaa niitä tarvitseville tai laittaa itselle lisää. 

Sen voi leikata tarvittaessa kokonaan alas, näin se virkoaa uuteen kasvuun.

Tykkää kastelusta ja eikä pane pahakseen vaikka ripottelisi silloin tällöin vähän multaa niskaan. Vanhat, täysin kuivuneet lehdet voi murskata kasvuton juurelle. En ole koskaan lannoittanut tietoisesti vuorenkilpiä, mutta saattavat imeä lähistöltä lannoitteita itseensä :)

Lisääminen

Vuorenkilpeä on helppo lisätä. Kun kiskaisee liikaa levinneet kasvin irti, sen mukana tulee ruskea paksumpi juuriosa.  

Laitat vaan tämän "juuri/varsipötkylän" mullan alle. Pötkylässä voi olla lehtiäkin mukana, mutta yleensä ne lötköttää sitten ikävinä pitkin maata. Ne voi leikata kokonaan pois tai jättää pienet lehtien alut. Ihan pelkästä lehdestä ei tämäkään lähde. 

Jos haluat poistaa vuorenkilven kokonaan joltain alueelta, muista kääntää maa lapiolla ja poistaa kaikki juuripötkylät.

Eri lajikkeita

Nämä ovat yleisimmät lajikkeet : herttavuorenkilpi (Bergenia cordifolia), purppuravuorenkilpi (Bergenia purpurascens), soikkovuorenkilpi (Bergenia crassifolia) ja tarhavuorenkilpi (Bergenia hybrida).

Kun googlasin löysin monta uutta ihanaa lajiketta. Jos kiinnostaa, niin sieltä ne löytyvät.

Vuorenkilpeä on olemassa myös valkoisena, mutta kuulin sen muuttavan värinsä punertavaksi, jos pihassa on punakukkaista lajia. Onko sinulla tietoa tai kokemusta  tästä? Itseä kiinnosti kovasti tämä valkoinen, mutta luovuin sen hankkimisesta juuri tuosta kuulemastani syystä.

Kuva lainattu netistä!

Mitä ajatuksia tämä postaus herätti? Olisin tosi iloinen, jos viitsisit kertoa mitä ajattelet vuorenkilvestä. Saiko tämä postaus yhtään kiinnostumaan siitä vai oletko edelleen sitä mieltä, että tämä kasvi ei päädy koskaan sinun puutarhaasi. 

Äidiltä saamani vuorenkilpi voisi olla tuota purppuravuorenkilpeä, kukka ainakin on voimakkaamman värinen.

KUISTIN KULMA, alue 5

Heti alkuun mainitsen että olen nykyisin tietoinen seinäviereen kukkapenkin rakentamisen riskeistä. Ei tuollaisia asioita tullut edes mieleen nuorempana. Meidän talo sijaitsee onneksi kuivalla kangasmaalla ja maa viettää joka suuntaan alas päin. Tässä on menty jo 30v. näin ja ainakaan ei ole tiedossa kosteusongelmia.

Toki, jos nyt alkaisin tehdä istutusalueita, en ehkä tekisi niitä kiinni taloon. 

Ihan alkuvuosista ei ole kuvia,  joten siirrytään suoraan vuoteen 2008. Tuolloin tein ensimmäisen isomman muokkauksen kaarevaan muotoon. Alussa penkki kulki kapeana ja ei siinä varjossa paljon mikään kasvanutkaan.

2008

Kasveina näyttäisi olevan töyhtöangervoa, keltamaksaruohoa,

 jotain vanhaa maksaruohoa ja kuunliljoja.

2012 

Penkin reunoja korotettiin, liuskekiviä ja kivituhkaa.

Varjoliljat ihan pian kukassa. Nämä olivatkin ainoat mitä on koskaan olleet.

2014

Punakärsämöt 

Mietin kauan mitä näyttävää ja isoa tuohon keksisi. Sitten näin jossain puutarhalehdessä kilpiangervon. Se sopii tuohon, siis metsästämään mistä löytyy. Särkän taimistolla sitä oli myynnissä. Tarttui sieltä mukaan muutakin :)

Syysilmettä lehdissä🍂🍁

Alussa oli vain pari kolme lehteä, tuossa on kaksi taimea. 

Joka vuosi ilmestyi uusia lehtiä.

Kevätilmettä 2018

Vuosi vuodelta lehtien määrä on kasvanut. Kulmanurkkaus peittyy hyvin näiden suuren lehtien ansiosta.

2021

Vuosien kasvun jälkeen, näin tämän perennan kukkivan!

Vasemmassa kulmassa kasvaa tämä ihana kerrottu akileija. Olen päättänyt kokeilla sen siirtämistä muualle, koska se on nyt liian varjoisassa. Toisekseen, kilpiangervon lehdet tahtovat peittää sen alleen. Se on jo selvästi taantunut. Katsotaan miten siirto onnistuu...

Tämä vanha pupu alkaa maastoutua jo liikaakin kivien ja kasvien lomaan vihertävän siitepölykerroksensa ansiosta. Kivien koloon on löytänyt tiensä jokin matalana pysyvä luonnonsaniainen.

Ihana kun lämpötilat ovat nyt muuttuneet. Mekin olemme tehneet pihan siivoustöitä tällä viikolla. Aiemmin ei kerta kaikkiaan tarennut ja maassa oli vielä luntakin.

Mukavaa keväistä viikkoa kaikille!