Juhannuksen PENSASRUUSUJA

 Edellä ollaan kukinta-aikataulussa, kun monet pensasruusutkin jo kukkii. Kiertelin pihaa ja näpsin kuvia itselle muistoksi ja nyt jaan kuvat teillekin. 

Muutamat olivat vasta nupulla ja osa on vähän myöhäisempiä. 

Aloitetaan meille suomalaisille niin rakkaasta juhannusruususta

Viimeisiä kukkia menossa, on kukkinut jo lähes kaksi viikkoa.

Juhannusmorsian hempeilee

Suviruusu Poppius on runsaassa kukassa.

Sofia

Wiljamin keltaruusu aloittelee

Teresan ruusu koki keväällä voimakkaan leikkauksen, mutta on toipunut 

hyvin ja kasvattaa uutta.

Olkkalasta olen ruennut pitämään yhä enemmän. Luonnossa kukka on vaaleampi.

Iitin Tiltu tekee suuret ja voimakkaan väriset kukat.

Kempeleen kaunotar tekee pienet ja aika vaatimattomat kukat

Se kukkii piha-aidan kupeessa meille tullessa

Juhannus -24 on kohta muisto vain. Olipa rauhallista ja rentouttavaa. Ihan pikkasen tein pihahommia, ei sitä osaa olla tekemättäkään. Ruukkukukat oli kasteltava joka tapauksessa. Lupaa muuten lämmintä tulevaa viikkoa, joten sitä kohti!

Puutarhamme SYREENIT

Puutarhastamme löytyy neljää erilaista syreeniä. Kerron näistä istutusjärjestyksessä, kuvat eivät ole kronologisessa järjestyksessä.

Äitini toi unkarinsyreenin taimen saman vuonna kun muutimme tänne. Piskuinen taimi tuntui kasvavan hitaasti ja odotus kukkimisesta oli mukamas niin pitkä. Taimen piti olla valkokukkainen, mutta lila siitä tuli. Lopulta siitä kasvoi komea puska tai oikeammin puu.

Sittemmin syreeni jouduttiin poistamaan iän tuoman ränsistymisen takia. 

Siitä juttua löytyy  täältä

Juurivesoista kasvatin pihan parkkipaikan reunaan toisen syreenin ja se lähtikin hyvin kasvuun. Kastelin taimia säännöllisesti ekan kesän. Lisää kuvia lopussa.

Seuraavaksi puutarhaan istutettiin "perintösyreeni" eli anoppilan pihasta tavallista pihasyreeniä jota oli ennen lähes jokaisen talon pihalla joko yksittäin tai aidanteena, jopa syreenimajoina.

Myös tämä alkoi ränsistyä ja kuivattaa yhä enemmän oksia kasvettuaan yli 30 vuotta, joten päätimme leikata kaikki vanhat ja kuivuneet oksat pois. Vain juurella kasvaneet matalat uudet oksat saivat saada, mitkä pysyivät vahingoittumattomina. Sehän alkoi kasvattaa kesän päälle ihan hassuja jättilehtiä. Tilanne rauhoittui  seuraavana vuonna ja kasvu jatkui normaalina.

Kädessäni normikokoinen lehti

Nyt se on taas kasvanut jo normikokoiseksi ja kukkii kauniisti. Harmi kun syreenien tuoksu on minulle allergikkona ja astmaatikkona liian voimakas, joten sisälle näitä ei voi tuoda.

Seuraavaksi halusin ehdottomasti valkoisen syreenin ja löysinkin Isabella "Holger" syreenin. Se istutettiin uudelle alueelle muistaakseni 2013.

Tänä päivänä se on yksi pihan katseenvangitsijoista 💚

💚😍

Viimeisin hankinta on Likusterinsyreeni Reticulata "Ivory silk". Rupesin oikein googlaamaan tätä ja joissakin tiedoissa tämä olisi japaninlikusterisyreeni. 

Kuvassa ilmeisesti ensikukintaa vuonna 2013, joten puu on 

nyt jo yli kymmenvuotias.

Likusterisyreeni kukkii viimeisimpinä se on ihan kiva, koska näin syreenien kukinta jatkuu pidemmälle kesään. Heinäkuu on sille yleisin kukintakuukausi, ainakin täällä. Nyt kun se on kasvanut jo isommaksi, kukkapilvet ovat upeita.

Puu saattaa kasvaa jopa 20 metriseksi, joten huh huh. 

Nykyisin puu taitaa  3 metrinen ja harmittelen että taisi tulla istutettua liian tiiviisti.

Kolme erilaista syreeniä samassa kuvassa.

TIETOA SYREENEISTÄ:

-Pihasyreeni Syringa vulgaris tiedetään kasvaneen jo v. 1728 Turussa, yleisemmin se levisi Suomessa 1700-luvun lopulla. Syreeniä on kasvanut kuitenkin Euroopassa jo 1500-luvun puolivälissä. Väreinä löytyy tuttu kantamuoto lilahtava sekä valkoinen Alba sekä vaalenpunakukkainen Amoena lajike. ( Pentti Alanko -Pirkko Kahila UKONHATTU JA AHKERTALIISA)

-Unkarinsyreeni nimitystä käytetään yleisesti, vaikka nykyiset unkarinsyreeniksi nimitetyt pensaat ovat poikkeuksetta puistosyreeniksi (Syringa x henryi) kutsuttuja risteymiä, joiden värit vaihtelevät lilanpunaiseta vaaleanpunaiseen ja valkoiseen. ( Pentti Alanko -Pirkko Kahila UKONHATTU JA AHKERTALIISA)

Tämä tieto oli itsellekin uutta, ennen kuin luin kyseistä kirjaa. Aitoa unkarinsyreeniä saattaa löytyä kirjan mukaan vielä joistakin vanhoista puutarhoista, niiden kukat ovat pienempiä.

Varrellinen syreeni kiinnostaisi vielä saada ja onhan niitä kaikkia ihania lajikkeita, mutta osa ei sovellu kuin eteläisempään osaan maata. 

Mitä ihanuuksia sinulta löytyy?

ROHTOSUOPAYRTTI vastaan PUUTARHURI!

Aloitin toukokuussa etupihan istutusalueiden puhdistuksen. Poistin kuolleet kasvijuurakot ja samalla halusin päästä nyt rohtosuopayrtistä eroon! Se oli levinnyt todella paljon ja liika on liikaa!

Rohtosuopayrtti ja väriminttu ovat kieltämättä kaunis pari, mutta kumpikin leviää. 

Lopulta suopayrtti jyräsi värimintun.

Rohtosuopayrtti on todella sitkeä kaveri! Olen möyrinyt tuota aluetta kerta kerran perään ja luullut saaneeni ne viimeisetkin juuren palat pois. Mutta ei, aina vaan sieltä nousee 👀.

Alueet molemmin puolin laatoitusta ovat olleet kuukauden mulloksella ihan sitä ajatellen että helpompi poistaa sitte esiin nousevat alut. Ja niitähän on rakkaat puutarhaystäväni noussut.  Samalla olen saanut miettiä mitä ihmettä tuohon nyt sitten istuttaisi? Ei ainakaan mitään leviävää..😊

Työn alla oleva alue. Kuvassa näkyy myös marjakuuset, jotka kärsivät pahasti 

kevään aikana. Ensimmäinen kerta kun näyttävät keväällä näin kärsineiltä.

Rohtosuopayrtti on kaunis ja tuoksuva vanhanajan perinnekasvi, mutta nykyisiin puutarhoihin se ei välttämättä enää sovellu, juurikin mahdottoman leviämisvimmansa takia. Jos tätä haluaa kasvattaa, niin vapaamuotoisempi kasvualue käy, missä saa olla rauhassa kasvaa ja rajata kasvua vaikka leikkurilla.

Taistelu on aloitettu, mutta pelkäänpä häviäväni. Juurenpaloja on taatusti marjakuusen, pionin ja mantsuriankärhön juuristoissa🙈 kaikki pitäisi vääntää ylös eikä se onnistu! Tässä tuli varoituksen sana tästä mahdottomasti leviävästä kukasta, joka sinänsä on kaunis ja jolla on omat kannattajansa. Se vain tarvitsee oikean paikan ja tämä ei ollut sitä!

Myöhemmin lisää siitä, mitä tulee tilalle. Lumien kolaus käytävän molemmin puolin rajaa valintoja.

Missäs teidän suopayrtit kasvaa?

PENSASRUUSUJEN hävitystä

Niin paljon kuin ruusuista tykkäänkin, nyt sai monta lajia ja pensasta häädön! Miksikö? 

Yksi ainakin kuoli talven aikana, osa oli huonossa hapessa ja jotku levisivät liikaa ja tekivät peijakkaan juurivesoja yltympäriinsä. En sitten ole näköjään vieläkään oppinut mitään, vaan istutin osan istutusalueisiin perennojen ym. sekaan !?!?

POHJANTÄHTI
Oli aikoinaan ainoa köynnösruusu joka menestyi pohjoisemmassakin. Nykytilanteesta en tiedä, on varmasti muitakin olemassa. Se vaan piti saada. 

Poiston syy: järkyttävän piikkinen, kasvattaa monta metriä pitkiä versoja, joita on työläs kiinnittää ja ohjailla oikeaan suuntaan. Tukikehikkokin oli lahonnut, joten miehen kehotuksesta poistoon ja olin itse samaa mieltä. Oli jo kahdesti ihan henkihieverissä talvien jäljiltä.

Paikka pari viikkoa sitten kuvattuna

HENRY KELSEY

Köynnöstävä ruusu, josta tykkäsin paljon. Upea väri, ainoa miinus puoli oli joka vuotiset vioitukset lehdissä. En päässyt selville mikä ötökkä söi sen lehdet joka ainoa vuosi, oli niin ruma.

Poiston syy: kuoli talvella -24!

Paikka tänään kuvattuna

MUSTIALANRUUSU eli MINETTE

Tämä ruusu tuli meille aikoinaan vahingossa, taimistolla oli kasveja "ota tästä" kyltin alla ja otin yhden ruusuksi arvelemani purkin. Minette siitä kasvoi :)

Poiston syy: Poistoon oli parikin syytä. Istutuskohtaan maahan oli jäänyt Valamonruusun juuria ja nyt ne olivat sekoittuneet keskenään. Valamo teki jatkuvasti vesoja joka puolelle, ei hyvä! Lisäksi vain ehkä yhtenä tai kahtena kesänä Minette on päässyt ihanine kukkineen oikeuksiinsa, kun kukat ja varsinkin aukeamassa olevat nuput mätänivät sateessa ja niitä ruskeita klimppejä sai olla keräämässä pois moneen otteeseen.

Paikka tänään

VALAMONRUUSU

Oli muistaakseni ihan ensimmäisiä ruusuhankintoja. Upean väriset kukat kiinnostivat. Valamo oli monta vuotta nätin näköinen parkkipaikan reunassa, mutta viime vuodet ruma ja kärsi talvivaurioista ja sen joutui leikata lähes maahan. 

Poiston syy: Juurikin kovin näivettyneiksi käyneet pensaat ja lukuisat talvivauriot. Saivat talvisin siipeensä, lunta joutuu kolata ja puskea traktorillakin niiden päälle ja yli. Käytäntö menee edelle, parkkipaikalla pitää tehdä tilaa ja viime talvet ovat olleet kovin lumisia. Lisäksi tekee älyttömän paljon juurivesoja ympärilleen.

Näkymät nykyisin, lähti monta pensasta Valamoa. Siistitään vielä tuota.

TOVE JANSSON

Monesti olen miettinyt, mikä sai minut ostamaan tämän ruusun. Oli kova pensasruusu-buumi päällä. Kukat ovat voimakkaan väriset, mutta kuihtuvat lähes päivässä. Tämän laitoin kaaripenkkiin missä on kärhö ja perennoja. 

Poiston syy: Aluksi pysyi kiltisti paikoillaan, mutta pari viime vuotta on tehnyt kovasti juurivesoja, jotka luikertelevat muiden kasvien juuristossa riesana. Ei todellakaan sovellu ryhmiin! Toisena syynä oli lukuisien kasvien menetys tässä penkissä, joten oli hyvä aika myllätä se nurin.

Tove Jansson tuolla obeliskin takana

Näkymät tänään aika lohduttomat, suurin osa kasveista kuoli talven aikana😢

Talven tuhojen innoittamana tämä kaikki lähti ja mietin lisäksi että nyt jos koskaan on aika. Mieskin vielä jaksaa kaivaa, koskaanhan ei voi tietää... Olemme tehneet hurjasti erilaisia hommia tänä vuonna. Mies jäi viime syksynä eläkkeelle 😁

Ja saan uusia kasveja tilalle💚, osan kyllä jaan omista perennoista, mutta muutaman olen jo ostanut. Palataan!