Meidän pihaan istutettiin useampi Terijoensalava, kun muutettiin tänne yli 30 vuotta sitten. Ne olivat silloin "muotia", ja olin tottunut niihin oman kotipitäjäni maisemissa ja olivathan ne kauniin mallisiakin.
Mutta aika ajaa näidenkin ohi ja ikä tekee tehtävänsä. Nykyisin ovat kuivia oksia täynnä ja arvaatte, että jokainen vähänkään isompi tuulenpuuska pudottaa niitä ympäriinsä!Kaikkein tympeintä on lehtien lopullinen variseminen vasta loka-marraskuussa, jolloin pahimmassa tapauksessa ne tippuvat lumien päälle. Keväällä on järkyttävä roskasiivo odottamassa lumien sulettua. (kuva alla)
Kesän myrskysäät pudottavat hirveät määrät lehtiä, oksia ja muuta moskaa sen ympäristöön. Jatkuvaa siivoamista!
Niinpä aloitin siipan taivuttelut puun poistoon jo viime syksynä, olisi hänelläkin keväällä vähemmän siivottavaa :D
Vaikka mieheni on entinen ammattimetsuri, piti hänenkin laatia hyvä suunnitelma puun kaatamiseen, sillä siinä oli viisi isoa haaraa, joka sojottivat tietysti kaikki eri suuntiin. Puu on aika keskeisellä paikalla pihalla ja paljon kaikkea lähellä.
Toukokuun 21. päivä homma lähtee liikkeelle!
Poika oli isänsä apuna ja auttoi köydellä vetämmällä vielä kaatumissuunnan varmistamisessa. Yhdessä karsivat ja katkoivat oksia, joita muuten oli PALJON.
Mitään odotettua isompia vahingoittumisia ei pihan kasvustoille ja aidoille ym sattunut. Mies vaan tuumas että meni just niinkun hän suunnittelikin.
Koiratkin pidettiin visusti sisällä ja minut tarpeeksi kaukana :)
Tässä on jo iso osa oksista viety pois. Mies taisi viedä kuusi täyttä kärryllistä pienempiä oksia hyöttiksen puutarhapisteelle, ne mitkä ei soveltunu polttopuuksi. Näistä nyt ei kovin paljoa hyödy polttopuuna muutenkaan sen huonon lämmöntuoton takia, mutta poltellaan pois.
Ymmärrän täysin! Komia on hapitus, mutta kylykijääset jurppii. Oli varmasti tottumista maisemihin. Tuli isoo muutos ja valo-olosuhteekki muuttuu. Munki pitääs saara isäntä sille päälle, että kaataas nua tiänviären terijoet. Ruahonleikkuri paukkuu uhkaavasti joka kerta ku ajan nurtsin niiren alta. Ei enää huvita olla jokavälis siivuamas alustoota.
VastaaPoistaHauskasti muotoiltu, just näin :) En ole vielä varmaan edes tajunnut sen lopullista muutosta pihaan, kyllähän sen näkee ettei sitä ole, mutta siltikin. Valon määrän lisääntyy ja puolivarjon penkki muuttuu aurinkoiseksi. Emme aio istuttaa ainakaan juuri tuolle paikalle puuta, vaikka jotain se seutu huutaa;)
PoistaPauke ja rätinä on käynyt täälläkin ja jatkuu edelleen takapihalla. Kylläpä kuulee sitten, miten teillä käy niiden kanssa.
Tuumasta toimeen on siis ryhdytty teilläkin. Meillä kaatui kevättalvella koivut ja maisema muuttui kerralla paljon valoisammaksi. Naapuritkin kiittelevät, kun ensi syksynä lehtien levikki pienenee kaikissa pihoissa. Terijoensalavat ovat kyllä kauniita, mutta kasvaessaan noin suuriksi, ei niitä juuri omasta pihasta katsoen pysty läheltä edes kunnolla ihailemaan. Täällä naapurimme ovat sahanneet salavien oksat ja jättäneet vain puun tyven, mutta puiden vuosikasvu on niin hurja, että joutuvat kohta käynnistämään uudelleen sahansa.
VastaaPoistaNäin on! Varmasti tuli muutosta teilläkin. Meillä kasvoi edellisen omistajan istuttama koivu muutama metri ulko-ovesta. Joka ikinen syksy pöllähti lehdet suoraan eteiseen kun avas ulko-oven. Siitä puusta päästiin jo vuosia sitten eroon, onneksi.
PoistaKannon jättäminen salavaan on itsepetosta, kuten naapurisikin huomaavat nyt :D Sehän villiintyy ihan kamalast
Terijoen salava vie myös ihan hurjan määrän tilaa. Meillä on takapihalla yksi, joka on ollut vuosikymmeniä kallellaan. Sen latvuksen halkaisija on suuri. Sitten kun se lähtee, mahtuu tilalle vaikka mitä.
VastaaPoistaTotta! Isossa pihassa ei niin huomaa sitä, mutta avarampaa tuli kertaheitolla. Mies tuumas ettei ryhdy enää moiseen puuhaan toistamiseen. Ei se kaataminen mitään, mutta se jälkien siivous!
PoistaTerijoensalava on komean näköinen, mutta se tippuvien lehtien määrä ja tilan määrä,minkä se vie. Kaupungin puistoissa ne ovat passeli juttu. Kun muutimme asumaan tähän 1977 rakennettuun taloon, oli pihasta ennen talon myymistä kaadettu terijoensalava. Se on ollut varmasti tosi hallitseva näin pienessä pihapiirissämme. Liekkö ollut juuri tuolloin 1980-luvun taitteessa muotia istuttaa Terijoensalavia?
VastaaPoistaMeillä on pari Terijoensalavaa, yksi hävitettiin aika pian kun se kasvoi huonosti. Kaksi kasvaa pellon laidassa, siellä eivät haittaa, mutta ah se puutarhassa kasvava. Mikä roskaaja joten ymmärrän hyvin miksi luovuitte puista.
VastaaPoistaRoskaaminen oli ihan kauhiaa, sitä tapahtui pitkin vuotta. No ei siitä kokonaan eroon päästä, kun takapihalle jäi vielä noita, mutta tämä etupihan ja terassin seutu rauhoittuu.
PoistaMeillä oli kotona Terijoensalava. Ajan myötä ränsistyi ja on viimein kaadettu. Paljon tulee kuskattavaa ja siivottavaa ennen kuin teillä on urakka hoidettu. =)
VastaaPoistaOlihan siinä miehellä hommaa siivota ne oksat pois, minusta kun ei niiden keräämiseen ole. Nyt on se savotta tehty 😊
PoistaTerijoensalava on upea puu, mutta parempi ehkä isossa puistossa kuin omakotitalon pihamaalla. Joskus vain on punnittava hyötyjä ja haittoja, eikä pidä aliarvioida oman työn määrää. Teillä on nyt totuttelemista avariin ja valoisiin näkymiin.
VastaaPoistaYmmärrän hyvin päätöksenne. Hienoa, että miehesi ammattilaisena onnistui työssä hyvin ja saitte homman tehtyä. Onnea uuteen tilanteeseen, tulee mukana uusia mahdollisuuksia.
VastaaPoista