Sarja jatkuu varjoisessa ja puolivarjoisessa viihtyvien maanpeiteperennoilla. Monet näistä matalista perennoista viihtyvät sekä auringossa, että puolivarjossa, joten ihan selvää rajaa kaikkien kohdalla ei voi vetää. Toisaalta ovat käteviä siinä mielessä, koska samaa kasvia voi levittää erilaisille kasvupaikoille ja olosuhteisiin ympäri puutarhaa.
Näistä hyvä esimerkki on
Hopeatäpläpeippi, jota minulla kasvaa sekä auringossa että voimakkaassa puolivarjossa, johon paistaa vain aamuaurinko. Liian kuumassa lehdistö saattaa kärsiä, mutta puolivarjossa lehtien värit ovat voimakkaat ja muutenkin freesimmässä kunnossa.
Hoitovinkki: jos kasvi menee rumaksi, sen voi leikata alas ja se alkaa työntää uutta kasvustoa heti ja on kohta kuin uusi :)
Leviää rönsyilemällä ja myös siemenistä, koska alkuja putkahtaa sieltä täältä. Helppo mielestäni hävittää tai siirtää uuteen paikkaan kasvamaan.
Kevätkaihonkukka on monelle tuttu puolivarjon varma viihtyjä.
Vähän lemmikkiä muistuttavat siniset kukat ilmestyvät toukokuussa. Leviää rönsyilemällä. Jäätalvi -16 tuhosi tämän totaalisesti pihaltani, pitäisiköhän hankkia uutta alkua, vaikkei sininen olekaan lempivärini.
Kaverina kasvaa
patjarikkoa, joka menestyy myös puolivarjossa. Siihen voit tutustua
osiossa 2
Rönsyakankaali, jokapaikan aluskasvi. Nimensä mukaisesti tekee rönsyjä aika voimakkaastikin, joista kasvia on helppo lisätä. Rönsyt saa aika helposti poistettua, mikäli alkaa vallata liiaksi tilaa. Menestyy mielestäni puolivarjossa paremmin, kuin auringossa. Auringon porotuksessa lehdet muuttuvat viininpunaisiksi, mikä on toisaalta kivaa, mutta jotenkin se mielestäni kärsii liian auringossa ja kuumuudessa. Kastelu ja multava maapohja aurinkoisella paikalla tarpeen.
Kukkien väri on kaunis, lilahtava.
Pikkusydän on myös monille taatusti tuttu kasvi. Korkeuden puolesta nippa nappa mahtuu alle 30 cm, koska ainakin itsellä multavassa maassa kasvaa yli sen. Tämäkin menestyy sekä auringossa että puolivarjossa, missä kukinta kestää kauemmin.
Kukinnan loppua kohden kukkien väri haalistuu ennen lakastumista. Jos on viitseliäisyyttä, niin vanhojen kukkavarsien poistaminen tuottaa uusia kukkavarsia.
Alkukesän ihanaa heleyttä ja kukintaa. Kukkii yhtä aikaa
vuorenkilven kanssa, joka myös menestyy mainiosti puolivarjossa.
Purppurapikkusydän on itselläni liian kuumassa paikassa ja meinaa loppua. Siitäpä saan to do-listalle taas lisättävää; täytyy siirtää se muualle, ennen kuin häviää kokonaan. Väri on mielestäni vallan ihana.
Japaninhanhikin kukat ovat voimakkaan keltaiset, läpimittaa n. 3 cm. Lehdistö "mansikkamainen" Menestyy hyvin puolivarjossa, mutta myös auringossa. Tällöin tarvitsee multavan pohjan tai lisäkastelua. Lehdistö pysyy mielestäni kauniimpana puolivarjossa eikä kukintakaan kärsi. Helppo lisätä siemenistä.
Kevätesikko menestyy myös puolivarjossa hyvin, on kevään heleä ilahduttaja.
Sinivuokko viihtyy niin auringossa, hajavalossa kuin puolivarjossakin. Kukkii huhti-toukokuussa suloisin kukin. Talvimärkyyttä varottava eli kohopenkkiin tai muualle missä vesi ei seiso juurilla.
Kuvassa jumbokuunlilja Blue Angel ilta-auringossa
Kuunliljat on erittäin suosittuja varjon ja puolivarjon kasveja. Itse tykkään katkoa kukkavarret pois hyvissä ajoin, etteivät varisevat kukat sotke lehtiä. Jotkut tykkäävät leikata ne heti kasvettuaan pois, pitävät vain lehtiperennana.
Hoito ja lisäys: Keväällä kannattaa odottaa maltilla niiden nousua eikä mennä ronklaaman kasvukohtaa lapion kanssa. Kasvustot voi jakaa useaan osaan ja näin lisätä näitä upeita kasveja. Vanhalla ja suurella pehkolla voi olla valtava juuristo, jonka halkaisuun tarvitaan voimaa ja lapiota.
Jossain vaiheessa minulla oli kova kuunliljamania ja eri lajeja kertyi monia. Monet lajit ovat niin samannäköisiä ettei niitä tahdo erottaa toisistaan.
Ehkä Patriot tai sitten Minuteman...?
Blue Angel ja pienempi lehtinen Halcyon
Kirjokuunliljaa
Mitä enemmän lehdissä on vaaleita kohtia, sitä paremmin niiden sanotaan sietävän aurinkoa. Itselläni kaikki kasvavat joko puolivarjossa tai lähes varjossa.
Suikeroalpi menestyy monenlaisissa olosuhteissa, niin auringossa kuin puolivarjossa.
Miinukset ja plussat: Leviää hyvässä maassa ja vieressä olevien kasvien lannoituksesta ja valtaa lopulta kasvupohjan kokonaan (kuva alla). Toisaalta se on myös plussa jos tätä nimenomaan haluaa. Helppoa lisätä rönsyistä ja saa myös repimällä pidettyä aisoissa, jotenkuten😄.
Hyvissä olosuhteissa tulee ihan täyteen kukkaa 💛
Sopii myös ruukkuistutuksiin ja amppeleihin. Tätä ja monia muita kasveja kannattaisi käyttää enemmänkin hyväksi istutuksissa roikkuvina kasveina jo ihan säästösyistä. Miksi ostaa kalliita kukkia, jos niitä löytyy omasta pihasta?
Toinen hyvä esimerkki on Maahumala, joka sopii loistavasti erilaisiin istutuksiin ja tekee söpöt pikku kukatkin. Maassa leviää hurjasti, jopa riesaksi asti.
Syysvärikin on upea.
Poimulehdellä on todella kauniit lehdet ja niissä viipyileviä kaste- ja sadepisaroita voisi ihailla vaikka kuinka pitkään.
Kukinta on heleän kellanvihreää. Monet sanovat tämän leviävän hullun lailla, mutta meillä ihme ja kumma ei ole levinnyt kuin hiukan. Leikkaan kyllä vanhenemassa olevat kukkavarret pois.
Tulikellukka viihtyy minun mielestäni parhaiten juurikin puolivarjossa. Kuumassa auringon paahteessa lehdet menevät huonoksi ja niihin saattaa ilmestyä härmää ja koko kasvusto näyttää ikävälle. Alasleikkaus auttaa asiaa.
Nappi esittelee
Keijunkukkaa. Keijunkukat ovat kauneimmillaan puolivarjossa. Kauniit lehtiruusukkeet ovat jo sinänsä ilo silmälle ja kukinto on piste iin päälle.
Matalaksi jäävä
Kääpiöjapaninakileija sopii loistavasti puolivarjon istutuksiin, pensaiden alle/eteen aluskasvillisuudeksi.
Tellima kuuluu myös kauniit lehdet omaaviin reunus-ja maanpeitekasveihin. Söötit, mutta pikkuruiset kukat tekevät kovasti siemeniä, joten liiallisen leviämisen estämiseksi ne kannattanee leikata ajoissa pois.
Lieneekö tämä
Kallioimaretta, mutta on itse valinnut kasvupaikakseen pihan varjoisimman istutusalueen kulman. Sirot liuskaiset lehdet ja heleä väritys, saa kasvaa siinä.
Osiosta 2 löytyy esittelyt mm.
Pikkutöyhtöangervosta, Patjarikosta, Rönsyansikasta ja Peittokurjenpolvista, jotka menestyvät puolivarjossa.
Lisäksi kannattaa googlailla mm. Lemmikki, Pikkutalvio, Varjoyrtti, Sarviorvokki, Taponlehti, Palloesikko, Talventähti ja Kilkat, ovat myös varjoisen ja puolivarjoisen kasveja.
Sipulikasveista löytyy mm.
Helmililja, Idänsinililja, Lumikello, Posliinihyasintti, Sahramit ym.
Suuret kiitokset Maatuska! Opin nyt useamman ihan uuden kasvin ja vielä useamman "unohtamani" kasvin. Hieno ja selkeä esittely kauniine kuvineen!
VastaaPoistaOle hyvä anna :) On mukavaa, jos ja kun joku saa vinkkejä näistä postauksista.
PoistaKauniita! Ihastelen monen kohdalla runsautta, kun täällä minun puutarhassani aika harva maanpeitekasvi noin hienosti leviää (paitsi maahumala, hehehee).
VastaaPoistaHarmi, että kevätkaihonkukka menehtyi. Sitä on myös kauniin vaaleansinisenä, ja hankin itselleni pari vuotta sitten valkokukkaisen, jos se olisi enemmän mieleesi.
Kuvat on otettu tietenkin silloin, kun ovat parhaimmillaan ;) Kiitos tiedosta että kaihonkukkaa on myös muuta väriä! En ole edes ajatellut moista vaihtoehtoa. Nyt metsästämään sitä.
PoistaHyvä postaus, ja tarpeellinen, jos miettii varjoisempien paikkojen täyttämistä. Omassa puolivarjon puutarhassani on useimpia samoja kasveja kuin sinullakin. Kauniit kuvat tuovat hienosti esiin kukinnan ja kasvutavan.
VastaaPoistaKiitos Sirkku, joillakin saattaa olla lähes kokonaan varjoinen tai puolivarjoinen puutarha. On hyvä nähdä mitä kaikkea sinne voi hankkia ja tässähän oli vasta maanpeitekasveja!
PoistaTaas postaus täynnä kauniita puolivarjon- ja varjon kukkijoita. Kaunista.
VastaaPoistaKiitos Kruunuvuokko kommentoinnista.
PoistaTämä oli erityisen ihana postaus: monia kauniita kasveja, joita minäkin kasvatan enemmän tai vähemmän menestyksellisesti. :)
VastaaPoistaRönsyakankaalin kukkien väri on tosiaan hieno. Minä pidän kuunliljojen kukista, mutta tosiaan ehkä ne kannattaisi leikata pois siinä vaiheessa, kun kukat alkavat varista. Yleensä en raski. :)
Maahumalan käyttö ruukkuistutusten reunakasvina on todella hyvä. Materiaalista ei ole puutetta.
Kiitos värikkäästä kukkaloistosta näin lumisateisena iltana!
Sara, ole hyvä ja kiitos taas sinullekin, kun jaksat käydä kommentoimassa. Haluan jakaa omia vinkkejä ja kokemuksia. Monikaan ei tule ajatelleeksi mitä puutarhassa jo kasvavia kasveja voisi hyödyntää muutenkin, en itsekään hoksaa läheskään kaikkea hyödyntää. Kun maahumalan kerran saa pihamaahansa, siitäpä on melkein pääsemättömissä!
PoistaSinulla on varmasti muheva ja kosteana pitkään säilyvä maa, niin reheviltä ja elinvoimaisilta kasvisi näyttävät. Hieno postaus, kannustaa jakamispuuhiin keväällä.
VastaaPoistaItseasiassa tämä on kuivaa ja kivikkoista aluetta. Multaa on tuotu pihaan "ihan vaan muutama säkki." Meillä on kohopenkkejä ja osa kasveista kärsii paljonkin kuivasta maapohjasta. Kastellaan kyllä perennojakin jos ei sada. Kiitos Riitta, kiva kun kävit moikkaamassa ja kommentoimassa.
PoistaMinä hävitin rönsyakankaalin, kun en tykännyt sen leviämisestä. Jostain sitä on tullut yhteen kohtaan nurmikkoa, mutta siinä saa olla jos kestää. Kellukat on mun suosikkeja, myös tulikellukka.
VastaaPoistaKyllähän se leviää, sitä ei käy kieltäminen. Kellukat ovat olleet vähän hyljeksittyjä kasveja, nimenomaan tulikellukka. Veikkaisin johtuvan sen oranssista väristä, mikä ei ole monellekaan mieleen. Nyt on kehitelty mitä ihanimpia värejä näistä, tuskin maltan odottaa mitä taimistani putkahtaa. Kiitos Katja ja hyvää viikonloppua!
PoistaJälleen hyvä kooste, kiitos! Rehevästi ja kauniisti näyttävät kuvien mukaan kasvavan. Monet maanpeitekasvit ovat kyllä reippaita ja täyttävät tehtävänsä hyvin.
VastaaPoistaKiitos Päivi ja ole hyvä :) Kuten jo tuolla kerroin, kuvat kannattaa ottaa silloin, kun kasvit ja kukinta ovat parhaimmillaan ;) Kyllä, juurikin näin, maanpeitekasvit ovat yleensä sitkeitä ja täyttävät paikkansa kokonaan, joskus jopa liikaakin.
PoistaTaas oikein hyvä ja kattava listaus. Vaaleanpunaisen pikkusydämen hävitin jo itseltäni pois ja seuraavana on lähdössä ainakin osa rönsyakankaalista kunhan saan ensin mesimarjan viihtymään niin hyvin, että saan siitä akankaalin tilalle taimia. Pienessä puutarhassa pitää vähän valikoida, mitkä saavat rehottaa ja mitä kannattaa pitää enemmän kurissa. Hyville maanpeitekasveille on silti sijansa ja onneksi osa onkin helppo pitää kitkemällä kurissa.
VastaaPoistaKiitos Minna :) Ymmärrän ettei pienessä puutarhassa voi pitää kaikkia kasveja, vaikka ehkä haluaisikin. Monet kasveista tahtovat levitä, enemmän tai vähemmän ja sekin aiheuttaa ongelmia. Toivotaan mesimarjalle menestystä.
PoistaHyvä kun nostit esille, että ei tarvitse kaikkia ruukkukasveja ostaa kaupasta, vaan voi ottaa omasta kukkapenkistä. En ollut itse tätä ajatellut ennen kuin entinen naapurini, joka oli aivan huipputaitava puutarhaharrastaja, jakoi poismuuttaessaan perennoja. Hän neuvoi nimenomaan suikeroalpia käyttämään istutuksissa. Itse olen käyttänyt lisäksi murattia. Talveksi sisällä ja kesäksi ulos, tai sitten antaa talvehtia ulkona, molemmat toimivat ja uusia varsia voi leikata ja jakaa loputtomiin. Oletko huomannut, että kuunliljat olisivat vähän erilaisia erilaisessa maassa? Törmäsin tähän, kun edesmennyt appiukkoni jakoi itseltään kuunliljoja minulle ja siskolleen. Kasvustot ovat erilaiset, vaikka on jaettu samasta lähtöpenkistä. Olen ajatellut sen johtuvan maan ominaisuuksista ja kasvuolosuhteista, ehkä maan pH vaikuttaa näissäkin.
VastaaPoistaKiitos, minusta on todella järkevää käyttää jo olemassa olevia kasveja :) Tuosta kuunliljojen ph asiasta en oikein osaa sanoa. Viihtyvät kumminkin mielestäni enemmän kosteammassa maassa, kuin kuivassa. Joskus puutarhurointi on mystistä, vaikka kaikki pitäisi olla kasvupaikan suhteen ok, kasvit eivät vain viihdy. Mukava kun pistäydyit kommentoimassa :)
PoistaTosi kiva idea laittaaa maahumalaa ruukkuun, ja sen syysvärikin on kyllä melko upea!
VastaaPoistaEikö ja syysväri kelpaa kyllä :) Joka vuosi tosin ruska ei ole samanlainen.
Poista