Syreeniongelma, muistatteko?

Tein useampi vuosi sitten postauksen syreniin liittyvistä ongelmista. Siitä oli poistettu vanhimpia oksia ja nyt se näytti rumalle. Vesiversoja puski joka paikasta. Katso täältä lähtötilanne  "Mitähän tällekin tekis? " 

Terijoen salavan kaatamisen yhteydessä ongelma ratkesi lopullisesti.

Koska salavan iso oksa oli kaadettava teknisistä syistä suoraan syreenin päälle, se taipui jonkun verran. Päätimme että nyt se sitten lähtee samalla. Yhtään ei kirpaissut, kumma kyllä.

Olin oikeastaan vain ihan tyytyväinen kun pääsin eroon epämääräisestä kanto/syreeni viritelmästä. Oli se niin ruma.

Mies päätti että hän kaivaa juuret ylös itse rautakangen ja lapion avulla. Olin kyllä vähän huolissani, ettei nyt revi tyrää itselleen, mutta aika kevyesti se kuulemma irtosi ja hän irrotteli sitä parina, kolmena päivänä, eikä repinyt kerralla. 

 Moottorisahassa oli jo valmiiksi tylsä ketju, sillä hän sahasi kannon ja juuret niin pieniksi kuin mahdollista ja kirveellä ja kangella loput. 

Jäljelle jäi vain tasainen, multainen kohta nurmikolle. 

Kiitos yli 30 v. kukoistuksesta pihallamme 💗

Kuvat vuodelta 2015

🍁 Värikäs syksy, Colourful autum 🍂

 🍁 Nyt taitaa maailman kirjat kääntyä päälaelleen, kun minäkin olen ollut näin innostunut syksystä! Yleensä inhoan koko vuodenaikaa eikä pihalla huvittaisi tehdä enää mitään. 

Nyt on saatu oikeastaan kaikki syystyöt pihalla tehtyä, mies vielä leikkaa nurmikon ja siinäpä se taitaa olla.

Olen napsinut kuvia pihapiiristä ja nauttinut :)

Vaahtera aloitti ruskan aika myöhään

Sumuisen aamupäivän tuotoksia

Syysistutukset etukuistilla

Ostin muutaman callunan ja käytin vuorenkilven lehtiä lisäksi istutuksissa.

Mukavaa lokakuun jatkoa puutarhaystävät :)

Terijoensalava lähtee osa 2

Ison puun kaataminen keskeltä pihaa ei ollut ihan helppo nakki ja ei olisi onnistunut omin avuin, ellei mieheni olisi aiemmin toiminut ammattimetsurina. 

Esim. miten saadaan estettyä, ettei koirien takia tehty väliaikainen aita hajoa ison oksan alle. Ei hajonnut!

Tai ettei yksikään narsissin nuppu taittunut ja pionikin pysyi ehjänä tuolla alla.

Koirat kävi kiinnostuneina tutkimassa, mitä ihmettä pihalla oli tapahtunut!

Polttopuuvärkkiä kertyi semmoset pari kuutiota. Tehokasta lämmönlähdettähän tämä ei tosin ole ja sisäosista näkee että lahoaminen on jo hyvässä vauhdissa. Siksikin oli hyvä kaataa.

Runko oli jakautunut kaksihaaraiseksi ja on melkoisen iso kokonaisuus. Sitä ei noin vain hajotettaisi.

Onneksi tähän löytyi apu! Kantojyrsin siis töihin.

Ihan kädenkäänteessä ei kannonpoisto sujunut, meni siinä kaikkineen parisen tuntia. Olisi tietysti nopeutunut, jos kanto olisi ollut matalampi.

Kyllä se käy, kun on pelit ja vehkeet!

Lopulta oli jäljellä vain kasa lastua, monttu ja kanto oli tiessään!

Viimeisenä käytiin isojen pintajuurien kimppuun ja jyrsin katkoi nekin.

Nyt vaan ihmetellään oliko tässä joskus iso puu?

Täytyy ihmetellä miten äkkiä silmä tottui ison puun puuttumiseen ja tuli avaraa ja valoisaa. Nyt syksyllä nautitaan tuon alueen lehdettömyydestä, siitä tuli aina valtavat määrät haravoitavaa! Eipä tule enää :)

Tilalle ei istutettu eikä istuteta mitään.

KESÄPÄIVÄNHATTU

Aina pitää kokeilla jotain uutta. Yksi tämän vuoden kokeiluista on kesäpäivänhattu. 

Esikasvatukset aloitin keväällä ja alussa tuntui kasvu hitaalle tai olisko paremminkin niin, että osa kasvoi ja osa kitui/jurotti/mökötti mitä lie tekivät, niin kuin monesti käy. 

Ihanat karvavauvat 9.4.

Mutta odotus palkitaan :)

Kahdenlaisia kukkia tuli

Mitä osaisin kertoa näistä? Siis muuta kuin että ovat ihania väriläiskiä loppukesän pihalla. Jos tykkäät väreistä, suosittelen.

Jos haluat kasvattaa niin aloita hyvissä ajoin. Nämä rupesivat kukkimaan elokuun loppupäivinä, kuvat otettu 1.9.

Uskoisin näiden olevan yksivuotisia.

Mutta onko sinulla kokemuksia näistä?

Pallerolaukka

Viime syksynä nappasin kaupasta mukaan ihan mielenkiinnosta pallerolaukkoja pussillisen. Olisi kiva nähdä millaisia niistä tulee. Tiesin että ovat ukkolaukkoja pienempiä ja kukkivat vasta kesällä. 

Keväällä siivoiltiin kukkapenkkejä miehen kanssa ja eikös hän ehtinyt napata ainakin muutaman alun irti, oli näyttänyt hänen silmiinsä juolaselta. No onneksi jäi vielä maahankin.

Olivat alussa kuin honteloita ruohosipulin varsia ja mietin tuleeko noihin mitään.

Lopulta heinäkuussa alkoi näyttää lupaavalta :)

Tein virheen kun laitoin näitä useampaan kohtaan aina muutaman mukulan, 

olisi pitänyt laittaa kaikki yhteen tai korkeintaan kahteen kohtaan, niin olisi tullut näyttävämpi.

Kukat olivat kooltaan kuin suuria puna-apiloita, tosi sööttejä.

Menevät ilmeisesti maassa talven yli ja jopa lisääntyvät tuosta. Saa nähdä sitten, mukavahan se olisi. Onko jollakin kokemuksia V-vyöhykkeellä, miten menestyvät?

Hyvää syyskuun jatkoa! Ilmat muuttuivat kuin taikaiskusta kylmiksi. Tupaa lämmitetty puuhellan avulla ja villasukat on kova sana :) 

Täällä on vieraillut pakkanen, monet kukat ovat jo paleltuneet. Saisi rueta penkkien siivouspuuhiin, vähän olen aloitellut.

KOSMOS rakkautta

 Ai apua miten miten kesä on livahtanut käsistä, mennään jo elokuun loppua!!

Olen ollut saamaton blogin ja vähän kaiken suhteen ... Olen kyllä käynyt kurkkimassa teidän blogeja, aina en edes kommentoinut. Toisaalta täälläkin oli välillä aika hiljaista. Onneksi muutamat innokkaat ovat jaksaneet postailla :)

Mutta asiaan. Olen tainnut ennenkin postata KOSMOKSISTA mutta en voi itselleni mitään. Kattokaa nyt näitä namunaamoja😍

Mä olen ihan hullaantunut näihin

Mikä parasta, nämä ovat äärettömän helppoja kasvattaa vaikka isossa ruukussa. Multaa astiaan, kylvät siemenet ja peität kevyesti. Vettä perään ja sitten odotellaan. 

Itselle kävi taas vanhanaikaisesti eli valitsin jälleen liian pienen ruukun ja kun se oli vielä muovinen ja siksi kevyt, jouduin onkia sitä muutaman kerran terassin edessä olevasta penkisstä. Lopulta sidoin sen narulla pylvääseen.

Kastella sai pahimpina hellepäiviä kolmestikin päivässä.  Kosmoksethan ei tarvitse lannoitetta yhtä paljon kuin muut kesäkukat. Pelkkä vesikin riittää välillä. Olen tainnut lorauttaa "jauhevettä" liiankin usein kun varret on venyneet taas suhteettoman pitkiksi.

No niin, nyt on molemmat linssiluteet saaneet esitellä kukkia ja minä saan sanoa että kaiken olen kasvattanut siemenistä itse 😊

Ihanaa elokuun loppua sinulle!

🌼 Pihan yleisilmettä aidan takaa 🌼

Kerrankin tuli kuvattua pihaa siitä vinkkelistä, mitä näkyy meidän pihasta ohi ajaessa. Lisäksi näette kuvia myös piha-aidan takaa sisäpihalle kuvattuna.

Meidän pihaa kiertää lauta-aita kahdelta sivulta ja loput aidasta on vihreää verkkoaitaa. Valkoinen puuaita oli toiveeni ja oikeastaan vaatimukseni tähän etualalle ja kaunishan se olikin ..alussa. Nyt siitä on maali rapistunut ja olisi kovasti kunnostuksen tarpeessa, kuten tulette huomaamaan.

Tässä on jo tultu jonkin matkaa aidan vierusta. Aitaa vasten rehottaa köynnösruusu Pohjantähti.

Punaisen postilaatikon jälkeen aita kääntyy kulkemaan pitkin etupihan reunaa.

Pohjantähden ja purppuraheisiangervon välissä kasvaa Suomentatar, joka pysyy aisoissa kun nurmikkoa leikataan ympäriltä.

Nyt ollaan postilaatikon kohdalla. 

Purppuraheisiangervo on upea pensas, koska sillä on kaksi "kukintaa" ensin alkukesästä valkoiset kukat ja nyt ne hohtaa punaisena. Tykkään kovasti. Ihan oikeassa laidassa näkyy Musta-aronia.

P.heisiangervolla on ikää jo useampi vuosi ja olemme uudistaneet sitä leikkaamalla keväisin 3-5 vanhinta ja kuivuneinta oksaa juuresta poikki.

Kurkataanpa aronia jälkeen aidan yli vasemmalle: 

Siirrytään muutama askel eteenpäin, katse edelleen vasemmalle suunnattuna:

Viinikärhö on niin painava, että tukikin on kallistunut aitaa vasten. Ritarinkannus lähes täydessä kukassa.

Käännetään katsetta suoraan eteenpäin: pyöreäpenkki ja ikkunan alla komeilee kilpiangervo korkeine kukkavavoineen.

Kävellään useampi metri aidan viertä, väliin jää portti pihalle ja sen molemmin puolin kasvavat marjakuuset ja mantsuriankärhöt ja perennaistutukset.

(Angervot odottavat parturointia..vieläkin)

Kun käännytään katsomaan vasemmalle, nähdään kaariportti kiinanlaikkuköynnös ja Tarjanruusu. Tuo kallellaan oleva portti istutuksineen ja ympäristöineen jakaa etupihan kahtia vai sanoisko että päättää sen... 

Etupihaa on parhaiten hoidettu ja riittäisi minulle vallan mainiosti. Sen olen suunnitellut niin, että voin katsella istutuksia sisältäkäsin.

Tämä tällä erää, muu osa pihaa ei ole välttämättä niin kuvauksellisessa kunnossa, ehkä talon itäpääty, mutta näkyy vähän heikosti aidan takaa/yli ja se oli idea tässä postauksessa.

Mukavaa viikonvaihdetta! 🌸